20.4.2013

vastauksia!

Autoilu

opitkos helposti ajamaan autolla?
- Mielestäni kyllä. Vaikkakin välillä ajotunneilla tulikin tunne, etten tuu ikinä sitä korttia saamaan :D
   Edelleen ajamisessa kehityn joka kerta lisää.

koska sait kortin?
-  Sain sen ajoluvan 21.3.2013, kortti ei ole vieläkään tullut postissa.

millainen auto teillä on? miten hankittu?
- Volgswagen golf
- hmm auto on Rasmuksen ja hänen äitinsä yhteinen (tosin se on vain meidän käytössä), ihan volkkari
   liikkeestä ostettu.

muuta sekalaista

Miks poistit yhteen väliin blogin?
- En ole blogia poistanut missään vaiheessa, vaihoin vain blogin nimen ja osoitteen. Syy tähän on se,
 että entinen nimi viittasi siihin, että kirjoittaisin blogissani pelkästään Kevinistä, vaikka asia ei näin
 ole.

mitä ongelmia/riitaa sulle tuli sen kaverisi kanssa joka oli saman ikäinen kuin sinä ja asui samalla paikkakunnalla? siis hän kenellä on myös lapsi.
- Hän teki asioita, joita en pystynyt hyväksymään. Pitkään pidin kaiken sisälläni, mutta sitten yhtenä
  päivänä hän kolautti kyynerpäällä Keviniä päähän, josta syntyi kuhmu. Hermostuin ja ehkä myös
  hieman ylireagoin. Hermostuksissani kerroin mitä hän on tehnyt, (siis ne asiat joita en kykene ikinä
  mitenkään hyväksymään) kerroin ne tosin niin, ettei hänen nimensä tullut missään esille, vaan ihan
  yleisesti otin asiaan kantaa. Tästä tämä henkilö suuttui jne. riita paisui. Emme ole nykyään missään
  tekemisissä.

Mitä pidennyksiä olet käyttänyt?
- Ensimmäiset pidennykset oli sinettipidennykset koko päähän. Jaksoin niitä vain 2kk, koska ne meni
  niin herkästi takkuun. Alkuun sinetit painoivat, mutta parin pesun jälkeen pehmenivät niin, ettei
  niitä juuri tuntenut. Toisetkin pidennykseni olivat sinetit koko päähän, joita myöskin pidin sen 2kk,
  koska olivat jotenkin huonokuntoiset vaikka niitä hoidin. Sitten olen tilaillut monet kerrat
  klipsipidennyksiä dream hairilta, ne ovat olleet aina tosi hyviä ja kestäviä - suosittelen! Ihanaa
  niissä on myös se, että ne saa yöksi ja hiustenpesuksi pois sekä myöskin sitten aina itse takaisin
  päähän. Niissä vain on se ongelma, että jos omat hiukset on hirmu ohuet, niin ne klipsit näkyy sieltä,
  itselläni onneksi on tuuheat, joten ei tuotakaan ongelmaa ollut. Nyt viimesimmäksi mulla oli
  alahiuksissa sinettipidennykset, joita pidin vissiin 3kk, jolloin ne oli pakko ottaa pois, kun ne oli
 takuttanu omat hiukseni niin pahasti. Niiden takkujen setvimisessä meni 2tuntia ja päätin etten
 sinettejä enää ikinä ota.

Jos oikeen oon ymmärtäny ni oot laihiksel (?) ni minkälain ruokavalio sul on?
- Juu yritys laihtua ja kiinteytyä on kova!
   Meillä on vaihdettu perus floora lättaan, eli siihen kevyeeseen rasvaan, maidot ovat rasvattomia ja
  kaikki pasta on vaihdettu tummaan. Kerran viikossa syömme kalaa, ihan jo sen terveydellisyydenkin
  takia. Vettä pyrin juomaan runsaasti. Juon myös paljon kahvia, koska siinä ei ole kaloreita ja se
 nopeuttaa aineen vaihduntaa. En syö mitään karkkia, sipsejä enkä juo limuja. Muuten sitten
 syödäänkin ihan normaalisti, ruoka-annos kokoja olen toki pienentänyt ja pyritään syömään säännöllisesti.

Meikkaatko päivittäin?
- En todellakaan :D En mitenkään jaksa vaivautua, jos olen vain kotona tai korkeintaan käyn lenkillä tai kaupassa. Jos on jotain tiedossa olevaa menoa tai joku on tulossa kylään, silloin ehkä vähän puuteria laitan ja kulmat piirrän. Toki mulla on nää ripsien pidennykset nyt kokoaika naamassa, niin ne tuo vähän näköä :)

Mikä on sun lempi kauneudenhoito tuote?
- varmaan kulmakynä, koska näytän aika kalpeelle ilman sitä! Mulla kun on omat kulmakarvat niin vaaleat..  lasketaaks meikit kauneuden hoito tuotteiksi? :D

Jos joutuisit autiolle saarelle ni mitkä 3 tavaraa ottaisit mukaa?
- kännykkä
- hiusharja
- vaihtovaatteet

Keviniin liittyvät

Miten sun elämä on muuttunut lapsen myötä?
- Rehellisesti vain parempaan suuntaan. Oon rauhottunu ja aikuistunu tosi paljon. Tuntuu että nyt
  mulla/mun elämällä on joku tarkotus.

Jos saisit nyt mahdollisuuden palata ajassa taakse ja muuttaa asioista raskauden/lapsen suhteen, niin tekisitkö mitään toisin?
- Nauttisin raskausajasta kaikessa rauhassa, enkä vain odottas, että se 9kk äkkiä menis ja sais pienen
  syliin. Se 9kk on kuitenkin loppujen lopuksi ohitse todella nopeasti. En söisi niin paljoa,
  raskausaikana kilojahan kertyi mulle se 30kg!
  Synnytyksen jos sais uusittuu niin käskisin niitä kätilöitä tarkistaa tilannetta paremmin, että mikä on
  syy siihin, ettei lapsi tule ulos vaikka supistukset tulee kovina ja säännöllisinä (vaavi oli väärinpäin  
  kääntyneenä ja tarkistivat asian vasta monen tunnin kärvistelyni jälkeen)
  Olisin myöskin pitänyt mun uimatossut jalassa myös synnytyksen ajan, koska sen jälkeen kun menin
  suihkuun, unohdin ne laittaa jalkaani ja sain sieltä jalkasienen.

Hoitaako Rasmus yhtä paljon Keviniä kun sinä?
- No rasmus on arkisin pois klo: 7-15, joten eihän hän sinänsä pysty hoitamaan yhtäpaljon, mutta sinäaikana, kun hän on kotona, niin kyllä hoitaa ihan yhtä paljon :)

Saatko koskaa omaa aikaa esim. että jätät Kevinin rasmukselle ja pääset kaverin kans lähtemään kahville?
- Saan milloin vain, kun Rasmus on kotona, jos vain tahdon. Myöskin isovanhempani tai äitini ottavat Keviniä mielellään hoitoon, jos vaan ajoissa ilmoitan asiasta, ettei heillä ole muuta menoa.

Mistä keksitte Kevinin nimen?
- No siitä asti, kun sain tietää olevani raskaana, kirjasin ylös kaikkia kivoja nimiä, joita eteensattui.
 Heinäkuussa, kun Rasmus lähti armeijaan, käskin häntä sanomaan mistä hän tykkää ja mistä
 ei. Hän karsi vain ne pois mistä ei pitänyt. Jäljelle jäi vielä monta. Hän itse oli keksinyt vain yhden
 nimen: Klaus, ja sitä en halunnut lapsemme etunimeksi. Itse pidin eniten Kevin nimestä, joten
 ehdotin, että lapsesta tulisi Kevin Klaus. Rasmus suostui. Parin päivän päästä Rasmus laittoi viestiä,
 että haluaakin mielummin toiseksi nimeksi Cristian.
 Se oli alusta asti selvää, että ei mitään ihan perus tavallista/yleistä nimeä haluta, mutta ei
 kuitenkaan mitään ihan älytöntä keksimällä keksittyäkään.
  Kevinistä oli ensin tulossa Robin, mutta sitten tulikin se teinipoppari, joten se vaihtoehto hylättiin.
Miksi ihmeessä annoitte lapsellenne ulkomaalaisen nimen vaikka itse olette? suomalaisia.
- Suomessa on monia Kevin nimisiä, mielestämme se ei kuullosta niin kovin ulkomaalaiselta, vaikka sitä ei suomen almanakasta löydykkään.  Ja kuten ylempänä mainitsin, ei haluttu lapselle mitään kovin tavallista/yleistä nimeä.
 Ja vaikka tosiaan minäkin olen ihan suomalainen, ei sukunimeni kovin suomalaiselta kuullosta :)
 Ei se nimi kansalaisuutta tee.

laitatteko kevinii ikinä hoitoo siinä tarkotuksessa et saisitte rasmuksen kanssa vaa kahen keskistä aikaa esim. että kävisitte syömässä ja leffassa yms?
- hyvin harvoin. Kaks kertaa on käyny niin, että ollaa yllättäen päätetty lähtee käymää shoppailees ja
 äitini on sitten vaatimalla vaatinut, että Kevin jää siksi aikaa hänelle hoitoon, kun ollaan juuri
 silloin oltu jo valmiiksi hänen luonaan.
 
Minkälain oli sun ensireaktio ku huomasit olevasi raskaana?
- En uskonut sitä testiä, tuloskin oli haamu, joten uskoin vahvasti sitä virheeksi. Juoksin kuitenkin soluasuntoamme ympäri ja kiljui kaveriani ja käskin häntäkin katsomaan sitä testiä, että onko mun silmissä jotain vikaa. No ei ollu, hänkin näki sen.
Seuraavaan aamuun tein uuden testin ja taas tuli haamuviiva, jälleen uskoin sitä joksikin virheeksi.
Parin päivän päästä tein vielä sen digitaalisen: raskaana 1-2. Pakkohan se oli sitten alkaa uskoa. Iski paniikki, pelkäsin. Pelkäsin Rasmuksen reaktiota, pelkäsin tulevaisuutta. Silti jossain sisimmissäni tiesin, että näin sen sitten kuuluu olla, ja olin onnellinen.
 
Mikä oli äitisi ensireaktio ku kerroit että oot raskaan?
 - ´´ootko sä ihan idiootti?!? Et sitten oo niitä kalliita pillereitä syönyt!``  kerroin että olen syönyt ja
    ajoin lapsen pitää. Äiti oli pitkään todella järkyttynyt ja kerran yritti varovasti ehdottaa aborttia,
    jonka tyrmäsin sitten samantien. Äiti pelkäsi, miten pärjäämme lapsen kanssa, miten kouluni käy.
   Muutaman kuukauden päästä hän alkoi vähän rahaoittua ja osasi jo myöskin iloita asiasta, vaikka
   pohjalla edelleen oli se järkytys ja pelko.
  Nykyään hän on tosi ylpeä ja onnellinen lapsen lapsestaan ja siitä kuinka vastuuntuntoinen olen.
 
Entäs Rasmuksen äidin?
 - Hän oli alusta asti vain innoissaan ja iloinen.
 
Ja tietty rasmuksen?
- Rasmuksen ensi reaktio oli abortti, toinen oli eroaminen. Ekan ultran jälkeen hän vasta todella
  tajusi, että meille oikeasti tulee lapsi, hänestä oikeasti tulee isä. Oli monta kuukautta niin, ettei hän
 kyennyt edes keskustelemaan aiheesta. Mutta pikkuhiljaa hän alkoi tottua ajatukseen ja oli
 onnellinen.
Nykyään hän ei muuta olekkaan kuin onnellinen meidän ihanasta pojasta.

1 kommentti:

  1. Moikka! Blogissani arvonta käynnissä, tervetuloa mukaan! :)
    http://dayafterday2012.blogspot.fi/2013/04/jeriika-arvonta.html

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♥