30.6.2013

vauvarokko

Jep, ei Kevinille taida vieläkään tulla hampaita, pikku ressulla onkin vauvarokko!

Tietoja
- Vauvarokkoon ei ole olemassa rokotetta.
- Ilmenee yleensä ½-2-vuotiailla.
- Sen voi sairastaa vain kerran.
- Aiheuttaja on Herpes-6-virus ja harvemmin Herpes-7-virus.
- Vauvarokko paranee itsestään eikä vaadi erityisempää hoitoa. Kuumeeseen ja ärtyisyyteen on hyvä antaa tulehduskipulääkkeitä.
- Itämisaika tartunnasta oireisiin on 5-15 vrk.

Oireita
•Vauvarokko alkaa 3-4 pv kestävällä korkealla kuumeella 39-40
•Kuume voi myöskin jäädä hyvin vähäiseksi (kyllä- 38)
•Ärtyisyys (kyllä)
•Lievää yskää
•kurkku kipua (mahdollisesti, kun ei ruoka oikein maita)
•Nuhaa
•Löysiä ulosteita (kyllä)
•Maha kipua (ilmeisesti, kun menee vain kontaten eikä ollenkaan ryömi)
•Silmien punoitusta (kyllä)
•Silmäluomien turvotusta (kyllä)
•Imusolmukesuurentumia
•Kuumeen laskiessa ilmaantuu punaläiskäistä tai -näppyläistä ihottumaa, joka alkaa usein korvien seudulta ja leviää kasvoihin niskaan ja vartalolle (kyllä korvien seudulla, kaula ja niska, kasvot, päänahka)
•Ruokahaluttomuus (kyllä)
•Väsymys (kyllä. Voi myös johtua huonosti nukutuista unista)

Hampaisiin palatakseni, Kevin kyllä myös aristaa ikeniä, että en menetä toivoani vielä, voihan olla, että rokko ja pari hammasta menis tässä samoilla kiukuilla! Se oiski tosi hyvä!
Silti musta tuntuu, että Kevin juhlii 1v. synttäreitä hampaattomana ♥

onnistumisia ja kiukkua

Perjantaina käytiin kaupoilla ja perus jokaviikkosten ostoksien lisäksi napattiin mukaan Kevinille iso pehmo tiikeri (nalle puhista) synttärilahjaksi odottamaan.
Lisäksi vielä uusi parempi potta.
Edellinen oli niin matala eikä kunnollista selkänojaa, ettei Kevin siinä suostunut olemaan.
Tämä uusi on tosi jykevä ja hyvät nojat + hiukka korkeampi. Tässä on myöskin kätevä irrotettava osa, se mihin ne tarpeet tehdään, niin on tosi helppo pestä, kun ei tarvi koko istuinta alkaa lavuaariin survomaan!


Ostettiin myös Kevinin nimen kirjaimet. Tosi pirtsakat, lapsekkaat, puiset. Kun muutetaan, Kevin saa ne omanhuoneen oveen. Nyt ne ovat meidän yhtesen huoneen ovessa.

Lisäksi äiti käski etsiä heille Kevinille lasten uima-altaan. No tokihan me ostettiin ensin vahingossa semmoinen pikku vauvan allas, joka kaiken lisäksi oli vaaleanpunainen, hups hups! No eihän siinä, jätettiin se itsellemme, se mahtuu hyvin partsille, jos ei mihkään rannalle kerkee viilentymään.
kyllähän kuva kertoo, että pieni on, mutta luultiin äiskän tarkoittavan juuri tuollaista...

ja olihan se tuolle jätkälle todella siis pieni!

.... eikä edes viihtynyt siinä, kun sen hetken, että nappasin kuvan..
vesien kanssa ei vielä olla kokeiltu

Prismasta sitten löyty aivan ihana, tarpeeksi iso, uima-allas, joka vietiin äiskälle.
Tuohon pyrstöön saa pihaletkun kiinni, niin siintä saa suihkun!
Mutta ei se sovi vielä noin pienelle, jolla on oltava tosi vähän sitä vettä.


Kisulle ostettiin myös uusi lelu, koska Kevin hajotti edellisen..
Lola on ihan innoissaan tuosta!

Sitten, se asia josta olen tääläkin sanonut. Lolahan alkuunsa oppi tosi tosi hyvin vessapaikkansa ja kävi sielä, vaikka kasvattajalla oli tehnyt eka pissat lootan ja sitten kakat lootan viereen.
No eipähän mennyt aikaakaan, että Lola alkoi meillä tekemään samaa. Ajattelin ensin, että se ei hyväksynyt mun kokeilua vaihtaa hiekka puupellettiin, mutta ei, sama jatkui vaikka laitoin hiekan takasin. Lola teki pissan lootaan, tuli pois, käveli vessasta yhden käytävänmaton yli ja kakkasi ulko-oven eteen matolle.
Kasvattaja antoi vinkin, että etikkaa mattoon ja kloriitilla pestään astia. Kissat eivät yleensä voi sietää etikan hajua ja rakastavat kloorin hajua. No me oltiin kyllä pestykin kloriitilla se astia. Nyt sitten vielä etikat matolle. Lisäksi ajattelin, että voisiko olla, että Lola kokisi astiansa liian pieneksi, ettei mahdu kunnolla (muka) pyörimään ja kaivamaan hyvää kohtaa. Joten ostimme uuden isomman lootan ja sinne hiekkaa. Kokeeksi kuitenkin laitoin vielä siihin pieneen lootaan puupellettiä.

Ja arvatkaas! Ongelma ratkesi! Nyt menty näin siis pe ilta, eilinen ja tää aamu eikä yksiäkään huteja!
Puupelletissä käyty parilla pissalla, mutta pääsääntösesti isoon hiakka-astiaan menee!
Nyt mulla on uudelleen kokeilussa, sekoittaa ihan pikkuhiljaa enempi ja enempi puupellettiä hiekan sekaan, koska yhä haluaisin mielummin sen materiaaliksi, tuo hiekka kun tuppaa kulkeutumaan olkkariin asti tassuissa.

Eilen oltiin Kevinin ja Lolan kanssa mun äidillä kokeilemassa Kevinin uima-allasta, mutta ei Kevin sielä juuri viihtynyt, niinkun ei nyt kyllä missään muuallakaan, kiukun takia. Palaan tähän asiaan kohta. Sain mä kuitenkin kuvat napsittua.


 
 
 Lola sai olla myöskin nurmikolla valjaissa, kun annettiin perjantaina sille punkkilääke.
No Eihän sekään taas menny ihan putkeen. Jussi rupesi kompuralla täyttämään Kevinin allasta. Päättipä viisaana miehenä päästellä siitä ensin ilmoja, jolloin siitä kuuluu jumalaton suhaus. Lolahan säikähti ihan hulluna ja meni ihan sekasin, se vaan huus ja pomppi ja juos ja oli ihan solmussa siinä hihnassaan. Minä paniikissa juoksin sen luokse, vaikka tiesin, että siinä voi tulla vähän osumaa. No niin tulikin, jalkani on kivasti raadeltu, mutta pääasia on, että sain pikku reppanan rauhottumaan. Huusin jussille pääpunasena, että pistää sen helvetin kiinni ja nappasin Lolan syliin -rauhottu samantien ja vetäs kyntensä piiloon. Lolahan ei siis ikinä käytä kynsiä, joten raapasu vaaraa ei ole, mutta tietysti tollasessa tilanteessa kissalla vaistomaisesti tulee kynnet esiin kun noin helkutisti säikähtää. Hauskaa musta on, että se raapi multa saman jalkapöydän, jossa oli jo ennestään Iisan tekemät arvet!
Arvellaan säikähyksen johtuneen siitä, että kissathan suhisee toisilleen vihaisina, no se suhaus kompurasta oli samanlainen, mutta paljon paljon kovempi, kisu parka varmaan ajatteli, että mikä ihmeen peto sieltä nyt tulee!


Ei sille mitään traumoja jäänyt vaan sitten oli taas ihan tyytyväisenä valjaissaan tolpassa kiinni.
Kaikki kolme kisuakin ilmaantui yksitellen ihmettelemään ja kaikki kävivät jopa tekemässä tuttavuutta Lolaan!
Ensin oli Nöpö, joka tuijotti ja pari kertaa suhahti, vähän nuuhki ja lähti.
Sitten tuli Pai, joka katseli vähän kauempaa, mutta ei tällä kertaa enään suhissut.
Viimosena tuli vielä Iisa, joka kävi juomassa Lolan vesikiposta, nuuhkaisi Lolaa ja jatkoi matkaa.

Nöpön kanssa


Iisan kanssa

Pain tarkkailussa

 Minullahan oli eilen nimpparitkin, joita ei kyllä vietetty mitenkään. Kevinin kummi, äiskä, mummi ja pappa onnittelivat ja Rasmuksen äiti pisti Rasen mukana mulle pikku lahjan.

Kiitokset vaan vielä Tarjalle! :)


No sitten se kiukku osuus.
Kevin on ollut nyt monta päivää tosi outo. Hänt on vaan kiukuttanut, jutut mitkä on ennen saanut kunnon naurun aikasiksi, ovatkin saanet nyt aikaan itkun. Annoinpa sitten pusun poskelle -itku, ottaa syliin -itku, laittaa lattialle -itku. Lisäksi poika on ollut tosi kuuma ja hikinen. No pistettiin tuo kaikki jumalattoman kuumuuden piikkiin.
Eilen jätkä ei enään suostunut edes kunnolla syömään, pelkkä maito ja viileä hedelmäsose kelpasi ja sama jatkunut tänään. Meidän mahti nukkuja, ei enään eilen suostunut nukkumaan päikkyjä -eikä tänäänkään.
Äitini kanssa pohdittiin asiaa, ja aloin kunnolla miettimään. Kevin on myöskin tahtonut syödä tuttia päivisin hereillä ollessa, jota ei yleensä tee. Jos ei ole tutti suussa, sitten sielä on sormi. Hän myöskin pupeltaa huuliaan,  hinkkaa ikeniään vastakkain. Voisiko sieltä vihdoin tulla ne hampaat???
Tänään mun serkun olisi pitänyt tulla käymään, mutta mun oli pakko perua se, koska Kevin on niin jumalattoman väsynyt ja kiukkunen ollut siitä asti, kun heräsi puoli kuudelta (niin hän tosiaan yleensä herää klo 8-9 aikoihin..). Mittasin eilen häneltä kuumetta ja näytti tasan 38, Kevinillä normaalisti on pikkasta alle 37. Eihän tuo nyt vielä sinänsä kuumetta ole, mutta lämpöä, äidin mukaan juuri sellaista ´´hampaiden tulo lämpöä``. Saa nähdä ja toivotaan, että jos tuo niistä johtuu, että tulis nyt perhana äkkiä! Jos ensviikolla vielä jatkuu kovastikin sama meno, niin saatanpa soittaa neuvolaan tai lääkäriinkin ja kysellä, pitäiskö kattoa, ettei vaan ole mitään muuta vaivaa.

Siksi epäilen kovasti hampaita, koska olen n.10000 kertaa luullut niiden tulevan, eikä sitten olekaan tullut. n. 3kk ikäsestä asti Kevinillä on ollut sillointällöin hampaiden tuloon viittaavia juttuja, kuten jumalatonta kuolaamista ja ikenien hinkkausta. Mutta tässähän on nyt kaikkea muutakin, kuten se lämpö ja yhtäkkiset kipu-itkukohtaukset.

Miten muiden lapset ovat reagoineet hampaiden tuloon?!?

28.6.2013

Onnen hippuja

Olen nyt rustaillut noita toivepostauksia ja luonnoksissakin roikku 6kpl erilaisia juttuja.
Nyt kuitenkin pikku välipysäkki ja paluu perus bloggailuun, eli meidän perus kuulumisia.
Mielestäni siitä oli jo hurjan pitkä aika, kun olen viimeksi kirjoitellut näitä perus juttuja, mutta totesin äsken, että sehän olikin tiistaina, eli vain kaksi välipäivää, mutta se tuntuu mulle pitkälle ajalle!

Lukijat! Onko teistä kivempi tiheä postailu tahti, vai, että koittaisin keräillä pitemmältä ajalta juttuja ja kertoilisin aina silloin tällöin ne ´´tärkeimmät`` jutut?


Keskiviikkona näin Rasmuksen tädin ensimmäistä kertaa. Joku voi ihmetellä, että ollaan pari vuotta oltu yhessä ja nyt vasta hänet näin, mutta tässä on ´´hieman`` välimatkaa, hän kun asuukin Saksassa.
Hänellä on myöskin 3½ vuotias poika ja mies, mutta mies ei tullut suomeen mukaan. En kyllä sitä lastakaan nähnyt, koska Rasen täti tulikin meille ihan yksin, kun poika oli kuulemma niin väsynyt ja huonolla tuulella. Mua jännitti alkuun ihan hirveesti, että voi hemmetti eihän se lapsi osaa mitään muuta kieltä, kuin saksan ja itselläni on hyvin harvat jutut mielessä kahen vuoden saksan opinnoistani. No varuiksi sitten virkistin mieltäni joistain lauseista, vaikka ne tärkeimmät perus jutut muistinkin. Lisäksi mua jänniti nähdä sitä tätiä, ensivaikutelmahan on tärkein. Täti kuitenkin puhui suomea, vaikkakin puheesta kuuli, että hän asuu toisessa maassa. Joitain sanoja hän ei muistanut, ja musta oli jotenkin hauskaa, kun hän sanoi Kevinille esim. sanan kilpikonna  ´´Schildkröte``, kun Kevin piti kilpikonna palapelin palasta kädessä. Lisäksi hän lauloi Kevinille saksaksi. Se oli jokin ihan tuttu laulu, siis suomeksikin, mutten millään saa päähäni mikä se oli.
Mä rakastan saksankieltä, se vaan on niin ihmeellisen kuuloista, jotenkin niin kaunista.
Musta olisi ihan huippua nähdä hänen poikakin, jonka kanssa voisin yrittää jotain keskustella (avustuksella tietenkin).
Niin täti tosiaan toi Kevinille tuliaisia Saksasta; palapelin (pienelle soveltuvan) ja T-paidan, jossa lukee deutchland ja siinä on saksan lipun värejä. Unohdin ne tietty kuvata ja paita on jo pyykissä...



Eilen Roope kävi meillä ja itse kävin illasta lenkillä pitkästä aikaa. Päivisin on niin julmetun kuuma, ettei kykene mitään urheilemaan, kun hikilentää vaikka olisi ihan paikallaan. Keviniäkin selvästi inhottaa nää hiostavat helle kelit. Toissapäivä ja eilinen meni ihan kitisten. Rassukalla on kokoaika hiukset ihan märät, vaikkei olisi edes vaatteita päällä. Kylvyssä ja nukkumassa on hyvä, muuten ärsyttää ihan kaikki. Voi pientä.
Tänään on edessä pitkäpitkä kauppareissu, saa nähdä kuinka poika jaksaa, täytyy toivoa, että kaupoissa on vilposaa.

Tänään sain kuulla aivan mahtavia uutisia! Yhdestä kaveristani ei ole kuulunut aikoihin ja nyt selvisi syy siihin! Hän odottaa kaksosia! En ala toisen ihmisen asiaa avaamaan enempää, mutta siihin on yksi iso syy, miksi olen vieläkin paljon onnellisempi hänen/heidän puolestaan!
Hän kertoi pahoinvoinnista ja kysyin onko kipeä vai toisenlainen syy, kun hän vastasi ´´tiedät kyllä ;)``  mulla tulvahti kyyneleet silmistä ja iho meni kananlihalle. Mulla heräs noin miljoonasata kysymystä, mutta en nyt yhellä kertaa viitsinyt kaikkea kysellä . Odottelen innolla, että hänen olo kohenee, että pääsen pitkästä aikaa näkemään taas häntä!
Aloin vain miettimään, että missä menee raja toisen ihmisen puolesta iloitsemisessa/onnellisuudessa?
Olin melkeen yhtä innoissaan hänen uutisesta, kuin että olisin itse raskaana, tosi hassua!
Lolakin vaa makaa näillä helteillä!


Jos huomen on näin kuuma, niin mennään heti Kevinin päikkyjen jälkee rannalle!

pahoittelen mahdollisia kirjotusvirheitä, en millää jaksa oikolukea tätä.

Tykkääkö muut olla rannoilla? Jos ei, miksi?

27.6.2013

Elämäni miehet (toivepostaus)

Minulta toivottiin Rasmuksen sekä Kevinin parhaita puolia, en muista pyydettiinkö myöskin huonoimmat puolet, mutta koitan nekin laittaa.
Lisäksi tähän samaan postaukseen sopii mielestäni hyvin myös  minun veljeni.
Elämäni miehet: Kevin, veljeni ja Rasmus ♥



Rasmus
Ihastuin tietenkin ulkonäköön, koska en tuntenut häntä niin hyvin, että olisi voinut luonteeseen ihastua.

Rasmuksen parhaat puolet minun mielestäni:
•Huolehtivaisuus Keviniä kohtaan
•Auttavaisuus. Jos olen vaikkapa kipeä, niin mitä vain pyydän, Rasmus tuo ja auttaa.
•Tuo pikku yllätyksiä (esim. kukkia, suklaata) vaikken pyydä.
•Eläinrakas. Tai ainankin kissoista tykkää.
•Kannustava.
•Ystävällinen.

Rasmuksen huonot puolet minun mielestäni:
•Unohtelee hitosti asioita, saattaa jopa ulos lähtiessä unohtaa ottaa roskat mukaan, vaikka ne olisivat ulko-oven edessä
•Ei osaa kertoa asioista etukäteen. Esim. ´´ainiin mä lähden huomenna yhelle mökille töiden jälkee``
•Myöhästelee. Olipa kyseessä töihin meno, kouluun meno, lääkäri niin hyvin usein myöhässä, jos kyseessä on kotiin tulo, niin hän on AINA myöhässä.. joskus enemmän, joskus vähän vähemmän.
•Äkkipikaisuus. Okei tää löytyy meistä molemmista ja ehkä siksi otetaanki yhteen aika usein.

Kevin
Mielestäni tämä nyt on aika turha kohta, koska Kevinissähän ei minun mielestäni ole mitään huonoa. Lapseni on luonnollisesti kaikkein rakkain ja töydellisin. Mutta koitetaan nyt jotain sitten keksiä.

Parhaat puolet:
•Sikeä unisuu
•rohkeus
•uteliaisuus
•rakastava
•suloisuus
•ihana
•kiltti

Huonot puolet:
•lyhyt pinna. Jos joku asia ei onnistu samantien niin hermohan siinä menee.
•Jääräpäisyys. Jos Kevin jotain tahtoo, eikä saa niin siitä jälleen hirveä show pystyyn.
•malttamattomuus
•kovakouraisuus

Jere
Veljeni siis. Tähän pakko vähän avata, jos jollain ei ole henkilöstä hajuakaan. Jotain olen tästä rakkaasta ihmisestä joskus täälä väläytellyt, mutta vähemmän. Eli hän on minua 9vuotta vanhempi ja asuu ihan liian kaukana (suomessa kuitenkin!)

Parhaat puolet:
•Huumorintajuinen
•Auttavainen
•Ystävällinen, ihan kaikille
•vahva. Henkisesti sekä fyysisesti
•rakastava
•Eläinrakas
•ymmärtäväinen

Huonot puolet:
•on paljon omissa ajatuksissa eikä välillä siis kuuntele yhtään, mitä hälle puhutaan
•Käy täällä ihan liian harvoin


Rakastan näitä kolmea miestä tosi paljon ♥ !

Toivottavasti tämä taas vastasi toivojan odotuksia!

26.6.2013

Toivepostaus: Unelmien matka

Jos ei olisi rahasta ja ajasta tai no yhtään mistään kiinni, niin minkälainen olisikaan unelmieni matka?

Unelmieni lomakohde olisi Tahiti (mahdollisesti Bora Bora?)

Lähtisin sinne kahdestaan Rasmuksen kanssa. Toisaalta olisi ihana ottaa Kevin mukaan, mutta kyllä tuo olis semmonen romanttinen paikka, että sielä tahtoisi olla ilman mitään huolehdittavaa.
Mentäisiin silloin, kun suomessa on talvi, koska suomen kesä on niin lyhyt, että siitä on nautittava!
Uitaisiin meressä ja olisi tosi ihanaa päästä sukeltelmaan ja katsomaan merikasveja ja kaloja. Ihan tostavaan en kyllä uskaltais lähteä sukeltelemaan, mutta kaippa tuolakin on sellaisia ohjattuja turisti sukelluksia, että olisi tosi pieni riski, että joku hai tulee ja syö mut.

En haluaisi välttämättä mitään hotellia vaan kaunis pikku talo. En tiedä miksikä noita kutsutaan, mutta löysin semmosesta kuvan.
Niin ja tuo tönö olisi tosiaan veden päällä, mutta sinne pääsee myös siltaa pitkin. Vieressä olisi ihanan pehmonen hiekkaranta.
Tällainen olisi ihan täydellinen!
Tuolla ei olisi telkkaria, mutta jonkun sortin cd-soitin olisi hyvä, koska ilman musiikkia en olisi.
Ehkä joku mini jääkaappi, jossa olisi aamupala tarpeet ja juomista, muut ruuat käytäisiin syömässä aina jossain eri ravintolassa.
Pikkunen vessa, jossa myös jonkun sortin peseytymis mahdollisuudet.
Keskellä torppaa iso pehmeä sänky.
Jossain torpan kulmassa, taikka siinä ulkona olisi ihana poreamme.


Mitä matkalla tahtoisin tehdä?
Yllämainitun sukelluksen  ja uimisen lisäksi ottaisin ehdottomasti aurinkoa ja loikoilisin riippumatossa! Söisin kaikkia ihania hedelmiä, kuvailisin kauniita maisemia/luontoa. Purjehtimaankin olisi aivan mahtava päästä!
Me purjehdittaisiin jollekkin vesiputouksille.
Iltaisin, kun aurinko laskee, olisi aivan ihana vaan olla jollain tuommosella pikku terassilla tai yllämainitussa poreammeessa oman kullan kainalossa, kynttilän valossa ja olla vaan.
Kävisin tietysti myös shoppailemassa itselle matkamuistoja ja Kevinille tuliaisia.


 Loma kestäisi 10 pv. ja tuohon aikaan ei siis olisi laskettu niitä matkoihin meneviä aikoja.
Koko lomanhan paistaisi tietysti aurinko!
Ja nyt tuli niin haikee fiilis, voi kumpa olisin hetken edes rikas ja pääsisin toteuttamaan tuon reissun.. No ehkä vielä joskus!

Millaisista matkoista te haaveilette?

25.6.2013

Rannalla

Uhrasin omasta ajastani ja lähdettiin kolmisin rannalle. Mulla siis olis ollu pumppitrimmi, mutta eilen oli kuuma, muttei aurinkoa, tänään oli tosi kuumaa ja aurinkoista, huominen, ylihuominen sekä perjantai täys muuta ohjelmaa niin ajattelin, että varmasti meidän tuurilla viikonloppuna sataa, kun ois hyvää aikaa mennä rannalle. Joten tosiaan lähdettiin tänään illasta tunniksi. Olipa muuten Kevinin eka kerta uimassa! ja tykkäsi hirmusesti :)
Mutta varmasti mennään viikonloppuna uudelleen, JOS on hyvät säät!