9.9.2013

lapsen sänky

Mitä haluan taaperon/lapsen sängyltä?

Tietysti sen on oltava tukeva, suht kivan näköinen, mutta ne tärkeimmät seikat ovat jatkettavuus ja kaide.

Kaide on oltava sen korkuinen, ettei taapero pääse sieltä tippumaan unissaan, mutta kuitenkin sen verran matala, että pienikin ihminen kykenee itse sänkyyn ja sängystä pois kulkemaan.

Sängyn on oltava jatkettava, koska ainakaan me ei haluta pistää rahaa joka vuosi uuteen sänkyyn. Kunnon jatkettava sänky menee näppärästi monta vuotta, oikeastaan niin kauan, kunnes Kevin tulee sanomaan ´´äiti, mä en haluu enää nukkua pikkulasten sängyssä!``

Alunperin oltiin katsottu jo Sotkalta hyvä sänky, joka oli tarkoitus ostaa
Mutta sitten, eräs Rasmuksen tuttu kyselikin, jos huolittaisiin heidän vanha lasten sänky.
Sänkyä ei ollut käyttänyt, kuin yksi lapsi, joten se oli oikein hyvässä kunnossa. Pari kolhua siitä tietysti löytyi, mutta me päätettiinkin maalata se, joten nekään kolhut eivät näy. Sänky oli osissa, kun mentiin katsomaan sitä, joten emme tienneet laidan kokoa ennenkuin kasatessamme. Mutta koska tämä tuttu ei suostunut ottamaan mitään maksua sängystä, ajattelimme, että jos se ei ole hyvä niin sitten pistetään pois ja ostetaan se uusi sänky.

Sängyn väri ei ole mikään tavallisin, mutta haluttiinkin, että se on ihan omanlaisensa, uniikki.
Siitä ajatus sitten lähtikin kulkemaan.

Ensin Rasmus maalasi koko sängyn pastellin vihreällä, jonka jälkeen minä maalasin ruskealla sängyssä valmiina olevan nallekuvion ja parit viirut. Mulla ei ole ihan maailman vakain käsi ja aluksi oli huonot välineetkin, joten en ole kovin tyytyväinen kaikkiin kohtiin, mutta en usko pikkuvirheiden Keviniä häiritsevän.



Haluttiin vielä jotain erilaista sänkyyn. Rasmus mietti ensin, että maalattaisiin Kevinin nimi siihin, sitten muistin meidän synttärikortit, joissa oli K:n käden jälki ja siitä saatiin idea maalata pojan jalanjälkiä laitoihin, niin, niinkuin hän ois kävelly siitä yli.
Ensin skannattiin Kempsun jalka, sitten piirsin sen paperille läpi ja leikkasin muotin. Jalan jäljistä tuli tuhruiset, mutta niin ne ovatkin paljon aidomman näköiset. Olen tyytyväinen.




Maalin päälle pitää vielä vetää lakka, ettei maalit ole kurtussa heti pikku kolauksesta.
Kasattiin kumminkin vielä sänky hetkeksi, jotta nähtiin onko se nyt varmasti hyvä.



Sänky laitetaan osiin taas ja säilytykseen. En tiedä milloin se otetaan käyttöön, mutta ei ainakaan tähän nykyiseen asuntoon. Täytyy katsella, milloin Kevinillä alkaisi olla sen verran älliä, että tajuaa olla karkailematta sängystä, kun pitäisi nukkua. Sen puolesta hänet voisikin jo laittaa, että osaa kyllä sinne jo kiivetä ja tulla alaskin, mutta epäilen vahavasti, että ei sinne suostuisi käydä nukkumaan, kun pinniksessäkin seisoskelee ja pomppii ja heiluttaa laitoja, kun pitäisi nukkumaan käydä.
Minkä ikäisen lapsen te olette laittaneet lastensänkyyn?

4 kommenttia:

  1. Meil Aada siirty lastensänkyy kaks vuotiaana. :) suostu jo heti ekal kerral jäämää sinne kiltisti nukkumaa. ja toi on tosi kivannäköin sänky, hyvin keksitty noi jalanjälki maalaukset tohon, ihanat!

    VastaaPoista
  2. Kiitos :)

    Nii kaks vuotias ymmärtääki jo pikkasen enempi puhetta ku yks vee, niin tajuu kun sanotaan, että nyt pitää käydä nukkumaan :)

    Saa nähä millon Kevin pistetään, kun tuos on sen verta korkee laita, ettei sieltä ainakaan vielä osaa edes kiivetä itse yli, mutta eipä tässä mikään kiire ole isoon sänkyyn siirtyäkkään :)

    VastaaPoista
  3. Kivan uniikki nyt toi Kevinin sänky. :) Ihana idea noi jalan jäljet. Ei todellakaan oo joka pojalla/tytöllä sellasia. Ja muutenkin vaikuttaa ihan hyvältä tuo sänky.

    VastaaPoista
  4. Itse vielä vähän vieroksun tuota vihreää väriä, kun ei oikein mikään sovi sen kanssa, mutta jos maalaisi vanhan yöpöydän samanvihreällä niin sitte olisi jotain yhteensopivaakin :)

    Ei varmasti ole juu jokasella samanlaista ;)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♥