22.2.2014

Sairaudet...

... Joita en toivo Kevinin perivän.

Kilpirauhasen vajaatoiminta
Erittäin ikävä vaiva, joka on minun mummilla, minulla itselläni ja sitä tutkitaan nyt myös äidiltäni ja epäillään vahvasti hänelläkin tämä olevan. Perinnöllinen juttu, toivottavasti jää meikäläisen sukupolveen.
Oireita tähän on monia ja kun eri listoja katselee, voisi jokainen diagnosoida itselleen tämän sairauden, on siellä sen verran tyhmiäkin vaivoja listalla, kuten laiskuus - jep!.
Osa oireista voi taas johtua aivan jostain muusta kuin tästä sairaudesta, vaikka tätä sairastaisikin, mutta yritän nyt koota mitä itselläni on merkittävinä oireina; väsymys (minun väsymys vain monin kertainen, koska siihen on toinenkin syy), hauraat ja ohuet sormen kynnet, hiustenlähtö, masennus, muistihäiriöt, painonnousu, turvotus...
Minulla kilpirauhasen vajaatoiminta puhkesi raskausaikana, mutta lääkärit sanoivat, että se olisi puhjennut todennäköisesti jokatapauksessa jossain vaiheessa, koska sitä on suvussa.
Epäillään myös, että runsas painonnousu ja turvotus raskaana ollessa tuli osittain tämän takia.
Nyt minulla on tähän lääkitys, jota joudun syömään lopunelämääni.
Koska sairastuin/sairastin tätä raskausaikana, piti Keviniltäkin mitata arvot heti, kun hän syntyi. Alkuun arvot heitti ja ehdin jo pelätä, että hänellä on tämä vaiva elämän alusta asti, mutta parissa päivässä arvot onneksi laskivat.
Jos joku epäilee itselleen kilpirauhas vaivaa, tämän voi todeta labrakokeilla, jotka otetaan verinäytteenä.

nivelrikko
Myöskin perinnöllinen. Mummillani tämä on, äidillä kuulemma alkaa myöskin näkymään jo oireita. Minulla ei vielä mitään, mutta yleensähän tämä taitaa tullakin vasta vanhemmalla iällä (?), joten aika näyttää puhkeaako tämä minullekin.
Oireita tässä sairaudessa on:
niveljäykkyys, nivelkipu, nivelten epämuodostumat, nivelten narskuminen tai naksuminen, nivelturvotus.

selkävaivat
Meidän suvussa on myös perinnöllisyys huonoon selkään. Minun mummilla, äidillä, enolla, sekä minulla on melkoisen rampa selkä. Minä en sentään joudu vielä popsimaan päivittäin lääkkeitä selkäkipuihini, välillä kyllä. Kuitenkin selkä tuntuu ikävälle kokoaika, mutta sen kanssa oppii elämään, kun on pakko.

huono näkö
Tulee hyvin monilla ihmisillä iän mukana, mutta noh, en koe itseäni vielä vanhukseksi.
Tämäkin kulkee suvussa. Pappa, mummi, eno, äiti sekä minä. Itse en vielä suostu menemään tutkimuksiin, koska en halua laseja ja pärjään viellä ihan hyvin. Kuitenkin koulussa on pakko istua eturivissä, jos tarvitsee taululta jotain lukea. Autoa ajaessa on vaikea suunnistaa opastekylttien mukaan, koska näen lukea ne vasta, kun olen aivan kohdalla. Tässä pari esimerkkiä näöstäni.
En myöskään lue kirjoja, koska heikon näön lisäksi minulla on todettu hahmottamis vaikeus.
Rivit pomppii niin perhanasti, jonka takia lukeminen kestää ja kestää ja kestää. Hahmottamis vaikeus on huomattavissa muutenkin, mutta ei siitä sen enempää, kun kyseessä on nyt näkökyky.


Lisäksi haluan kirjoittaa tähän perään toisesta, ajankohtaisesta aiheestaa, eli influenssarokotteet.
Minä en ota, enkä anna laittaa Kevinillekkään. Miksi?
Mulla on huonoja kokemuksia rokotteista oman sekä äitini kokemuksien kautta.
Äitini sai 10-vuotiaana Polio-rokotteesta kyseisen sairauden vaivoja lievänä. Rokotteen jälkeen äitini äiti huomasi, että hän ei enään mm. hyppinyt hyppynarua, josta on ennen tykännyt kovasti. Kun tätä alettiin ihmettelemään, valitteli äiti aina, kuinka selkään koskee ja lihakset oli heikkona.
Lääkärissä antoivat ilmeisesti jotain lääkettä, en ole tästä kysellyt tarkemmin.
Kun tuli aika, että rokote pitäisi uusia, kertoi äiti tästä tapahtumasta ja lääkäri totesi, että ei kannata yrittää uudelleen. Sitä ei ole selvinnyt, voiko äitini saada tämän tartunnan, vai onko hän immuuni tälle, kun on sen kertaalleen sairastanut lievänä.
Kuitenkin tuon sairastamisesta äidilläni on iänikuiset selkäkivut, joihin ei oikein auta mitkään lääkkeetkään.

Muutamia vuosia sitten äitini uusi jäykkäkouristusrokotteen, joka oli jälleen virhe. Jostain syystä elimistöön oli jäänyt vielä liikaa vasta-ainetta, jonka takia rokotteesta seurasi taas oireita. Onneksi äiti selvisi tuosta ihan vain lihasten pahalla jumilla, jotka helpottivat parissa päivässä. Äiti ei mennyt lääkäriin, koska kun hän kysyi veljeltään (meillä ei toiminut netti) että pitääkö mennä, niin hän vastasi, että sitten jos suu alkaa vaahdota. Kuitenkin seuraavalla kerralla on muistettava tarkistaa ensin verikokeella, onko vasta-ainetta taas kuitenkin vielä jäljellä, vaikka ei pitäisi olla.

Sitten minun ikävä kokemus sikainfluenssarokotteesta.
Sain sen muistaakseni seitsemännellä luokalla eli n.5v. sitten.
Rokotukset annettiin koulussa ja kaikki oli ihan ok, kunnes menin kotiin ja meinasin matkalla pyörtyä.
Kotona muistan, kun olin nostamassa dvd-levyä lattialta sillä kädellä mihin rokote pistettiin, samalla hetkellä, kun suoristin käden ja kurotin - lähti jalat altani.
Nuo ovat vain muistoja menneistä, kuitenkin yksi vaiva seuraa mukanani aina. Väsymys.
Tämä on onneksi lieventynyt jo jonkin verran, mutta ekat vuodet meni koulun osaltakin persiilleen, kun nukahtelin tunnille, nukahdin välitunnille, enkä herännyt aamulla herätyskelloon.
Niin, en herännyt edes siihin, että asuntolakaverini hakkasivat ja potkivat oveani ja huusivat. Minä vain nukuin, sikeästi, todella sikeästi.
Koulun jälkeen saatoin nukahtaa samantien ja nukkua montakin tuntia, herätä illalla vain syömään ja suihkuun jonka jälkeen vielä pitkät yöunet päälle.
Toinen juttu, kun ihminen normaalisti vaipuu pikkuhiljaa syvempään ja syvempään uneen, minä kun nukahdan, olen heti siinä syvimmässä unessa, kuin sormia napsauttamalla.
Ja vielä kolmas: nukuinpa todella paljon, vähän, en ollenkaan, ´´oikean`` määrän, olen AINA väsynyt, se ei poistu millään. Kuvitelkaa, että olette koko aika siinä tilassa, mitä olette normaalisti silloin, kun olette tosi väsyneinä käymässä yöunille, tai olette valvonut vuorokauden putkeen. Jep, ei kovin kivaa, mutta tämänkin kanssa elää, kun on pakko.
Kaikkea tätä tutkittiin pari vuotta eri lääkäreillä ja neurologeilla. Kukaan ei löytänyt mitään syytä. Kun alettiin puhumaan, että kaikki tämä alkoi sikainfluenssarokotteen jälkeen, kukaan ei enään halunnut tutkia. Ilmeisesti syy on se, että äitini mukaan joku taho (kaupunki, tai mikä lie) on joutunut maksamaan korvauksia ihmisille, ketkä on saanut esim. narkolepsian tuon rokotteen takia.

Vaikka tätä sikainfluenssarokotetta ei taidetakaan enään antaa, en uskalla luottaa perus influenssarokotteisiinkaan. Otan mielummin sen riskin, että minulle tai Kevinille iskee influenssa, kuin se, että pahimmassa tapauksessa aiheutan Kevinille vaikka tämän saman elinikäisen väsymyksen rokottamalla hänet. Toki, jos kuuluttaisiin riskiryhmään, ottaisin rokotteen pelokkaana, mutta nyt todella vaan toivon, että meihin ei tartu.
Kuitenkin perus rokotusohjelman mukaiset rokotteet on kaikki otettu Kevinille.
Onhan tuota poliotakin näin esimerkkinä ehditty vuosien mittaan kehittämään, enkä ole niistä kuullut aikoihin mitään ongelmia tulleen.

Oletteko te ottaneet influenssa rokotteen?

Tuntuipas orvolta tehdä postaus ilman yhenainokaista kuvaa, onneksi nämä on harvemmassa! Huomenna luvassa videota pitkästä aikaa, mutta ei ´´päivä videolla`` kuitenkaan viellä. Tuota olen kaavaillut hiukan ensikuun toiselle - kolmannelle viikolle ;)

Hyvää lauantai-iltaa kaikille!

2 kommenttia:

  1. Anonyymi23.2.14

    Mä opiskelen lähihoitajaksi ja mulle on suositeltu rokotusta.. jostain syystä en vain sitä halua ottaa ja piste :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi se on oma valinta ottaako vai ei :)

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥