11.4.2014

tynkä tylsästä viikosta

Kulunut viikko on ollut poikkeuksellisen tylsä ja tapaturmainen.
Kevinillä oli oikein kunnon sähläpäivät.
Ensimmäisestä haaverista kerroinkin TÄÄLLÄ, tuo haaveri oli sunnuntaina.
Seuraavaksi tapahtuikin tiistaina.
Jotenkin sitä syyllistää aina itseä, vaikka totuushan on, ettei lasta voi valjaisiin pistää ja estää kaikkia tapaturmia. Lisäksi tuollaisille meneville taaperoille sattuu ja tapahtuu ja se vaan kuuluu asiaan. Ehkä Kevinkin joskus oppii, että sohvalla ei passaa seisoa (tästä kielletään kyllä aina, mutta ei mene jakeluun) eikä varsinkaan pomppia.
Tiistaina hölmöläinen nimittäin loikkasi hurjassa kaaressa sohvaltansa pääedellä lattialle.
Juuri sillä hetkellä, kun itse hieraisin silmiä. Mitään en kerennyt tekemään, kunnes huomasin pojan mätkähtävän maahan. Itukuhan siitä taas tuli ja itse nieleskelin omaa säikähdystäni.
Yllättävän kestäviä lapset on, pakko se vaan on taas todeta. Ei tullut tälläkertaa edes kuhmua, ei myöskään aivotärähdystä. Itkukin loppui melko pian ja sitten taas mentiin.
Mentiin vähän turhankin lujaa! Seuraavaksi nimittäin kompuroitiin juostessa matonreunaan ja taas oltiin kumossa.
Kerkesin näkemään vain, että verta tulee, kun poika juoksi syliini.
Mentiin heti hakemaan märkää, kylmää paperia ja sitten istuskelemaan sohvalle. Mielessä pyöri taas, että nytkö ne oli ne hampaat, mutta onneksi ei.
Kielessä pieni nirhauma ja verta tuli huulesta, josta oli pienen palasen lohkaissut.
No sekin haaveri unohtui pian.

Tälläviikolla kävi veljenikin taas kylässä, kuten normaalisti joka viikko.
Olen myöskin tapani mukaan hyvin hyvin ajoissa miettimässä tulevia juttuja.
Vaikka mulla olisi monia muita asioita, joita nyt pitäisi pohtia ja suunnitella, niin jotenkin ajauduinkin suunnittelemaan asiaa, joka on neljän kuukauden päässä, eli Kevinin 2v. synttärit.
Mietin tarjoiluja, koristeluja, Kevinin vaatetusta, lahjoja, kutsuja.
Sain itseasiassa melkein kaiken jo suunniteltuakin.
Onko siellä muita, jotka alkaa stressaamaan ja suunnittelemaan tiettyjä asioita aina ihan liian aikaisin?

Tämä nyt oli tällainen tynkä, koska mitään erityistä kerrottavaa ei tosiaan ole, mutta halusin jotain kirjoitella.
Nyt jos alkaisin suunnitella siivoamista, koska hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, eikös?
Huomenna suunnataan aamupäivästä helsingin messukeskukseen lapsimessuille! En tiedä mitä odottaa, koska en ole käynyt kuin joskus vuosia sitten jollain maatalousmessuilla koulun kanssa, joten avoimin mielein lähdetään. Mukanani lähtee tietysti Kevin ja Rasmus, sekä rakas äitini.
Onko ruudun toisellapuolen messuille lähtijöitä?

2 kommenttia:

  1. Itse olen samanlainen stressailija ja suunnittelija! Saatan puolenvuoden päähänkin suunnitella asioita jos vain jotain suunniteltavaa on. Hannu, avomiehenikin välillä käskee minun lopettamaan tämä "turhanpäiväinen stressailu ja suunnittelu" :P Ps. Sinulla on haaste blogissani :) http://kristanruusutrisut.blogspot.fi/2014/04/kaak-minut-on-haastettu.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, helpottavaa kuulla etten ole ainut! :D Mullakin mies sekä lisäksi äitini aina hermostuu kun hössötän jotain mihin on vielä pitkäaika :D
      Kiitos, käyn kurkkimassa :)

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥