3.6.2014

3+2 kissaa

Kuten kerroin TÄÄLLÄ, kissat lähtivät tällä kertaa mukaamme Kouvolaan.
Eihän siinä muuten mitään, mutta Lola ja Dita ei ollut vielä kertaakaan matkustaneet yhdessä, Dita ei ole kertaakaan kasvattajalta tulon jälkeen ollut muualla kuin kotona ja eläinlääkärissä(kävellen menty sinnekin) ja lisäksi äidilläni on siellä 3 kissaa.
IISA

PAI

NÖPÖ

Lola on ollut äidilläni ennen meidän muuttoa useita kertoja käymässä, sekä jouluna sen viikonverran.
Lolan ja kolmen muun kisun ensitapaaminen oli viimevuoden juhannuksena ja kirjoitin siitä silloin näin:
´´Ensimmäisenä Lola tapasi Pain. Pain reaktio oli ihan muuta, kuin oltiin kuviteltu sen olevan. Pai alkoi suhisemaan ja murisemaan samantien Lolalle eikä laskenut lähelleen. Pai kun on kolmesta kisusta se muiden häiritsijä ja ärsyynnyttäjä ja tunkee aina iholle olipa kyseessä eläin tai ihminen.
Nöpö taas pari kertaa suhahti ja piti tuijotusta Lolan kanssa ja sen jälkeen pakeni ulos. Iisaa ei näkynyt.``



Ja seuraavana päivänä:
´´Nyt Lola näki vihdoin myös Iisan, jonka reaktio yllätti yhtä paljon kuin Pain. Iisa ei suhissu, ei murissu, ei nostanu karvoja pystyyn. Nätisti nuuhkivat toisiaan ulkona!``
Ja myöhemmin olin kirjoitellut käynnistämme näin:
´´Kaikki kolme kisuakin ilmaantui yksitellen ihmettelemään ja kaikki kävivät jopa tekemässä tuttavuutta Lolaan!
Ensin oli Nöpö, joka tuijotti ja pari kertaa suhahti, vähän nuuhki ja lähti.
Sitten tuli Pai, joka katseli vähän kauempaa, mutta ei tällä kertaa enään suhissut.
Viimosena tuli vielä Iisa, joka kävi juomassa Lolan vesikiposta, nuuhkaisi Lolaa ja jatkoi matkaa
.``


Viime jouluna kisut eivät enää oikein hyväksyneet Lolaa sitäkään vähää, kuin ennen. Tietysti, eiväthän ne olleet aikoihin nähneet. Kolme kisua oli paljon piilossa ja ulkona, ettei joutuisi tekemisiin Lolan kanssa, ja jos joutui niin suhisi.

Nyt Lolakin oli jo paljon isompi, kuin jouluna ja mukana tuli myös rimppakinttu Dita.
Ensin pidettiin meidän kisut ´´meidän huoneessa``, että pissapaikka tulee varmasti tutuksi. Dita varsinkin olisi kuitenkin halunnut sieltä kovasti jo pois.


Puolentunnin päästä, kun ovi avattiin, lähti Lola reippaana nuuhkimaan paikkoja ja selvästi tunsi sen tutuksi paikaksi. Dita sensijaan arasteli eikä tullut perjantaina ollenkaan pois huoneesta, korkeintaan olkkarissa kävi vähän pyörähtämässä.


Lauantaina Ditakin rohkaistui ja tutki innoissaan asuntoa.
Molemmista kissoista huomasi, että ne nautti kovasti, kun oli niin paljon tilaa olla ja riekkua!

Sunnuntaina laajennettiin tutkimusmatkailua ulos. Minulla oli kisujen omat valjaat ja hihnat mukana.
Ongelma on vaan se, että Lola ei vieläkään hyväksy valjaita, eikä niissä liiku juuri mihinkään. Dita sensijaan ei piitannut mitään, vaan ulos päästessään seikkaili oikein innoissaan, vaikkakin pienellä varauksella tietysti.



Automatkat meni hyvin, kumpikaan ei oksentanut eikä mekkaloinut eikä näyttänyt siitä mitenkään kärsivän, vaikka tuo kassi hiukan tiivis kahdelle onkin.

No mites niiden muiden kissojen kanssa?
Nöpö (äidin miesystävän kissa) kun huomasi kissa vieraat, ei se enään sisälle tullutkaan. Pari kertaa taisi syömässä käydä ja ehkä yöllä oli sisällä, kun meidän kissat oli suljettuna meidän kanssa yhdessä huoneessa.
Iisa (äidin vanhempi kissa) suhisi alkuun Lolalle sekä Ditalle. Lola olisi halunnut leikkiä Iisan kanssa ja seurasikin tätä sitkeästi. Dita taas suhisi takaisin ja sopivan paikan tullen luikki pakoon.
Pari kertaa Iisa ja Lola uskaltautui aika lähekkääin ja jopa nuuhki toisiaan ja jo Lauantai-iltana Iisa lopetti suhinat.



Pai (äidin nuorempi kissa) suhisi kaikista kissoista eniten. Se ei laskenut ollenkaan lähelleen.
Kerran se ei huomannut Ditaa keittiössä ja säntäsi ulko-ovelta innoissaan syömään. Kisut törmäsi pöydän alla toisiinsa, oli hetken aloillaan ihan hämmentyneinä, kunnes pai peruutti vähän ja alkoi taas suhina kilpailu.
Alkuun Dita meni jotenkin niin sekaisin muista kissoista ja niistä toisilleen suhisemisista, että se uhitteli jopa Lolalle, mutta onneksi toinen oli ihan rennosti ja meni vaan aina pesemään pientä hönttiä.


Sinällään ihan hyvin siis meni, kun tappeluilta vältyttiin, mutta olisihan se tietysti ollut ihan mahtavaa seurata, jos kaikki viisi kissaa tulisi toimeen ja leikkisi yhdessä. Sitä nyt kuitenkin on turha edes odottaa, koska se vaatisi niin paljon totuttelua ja tällä välimatkalla se ei ole mitenkään mahdollista.
Onni talon kissoille, että ovat ulkokissoja niin saivat etäisyyttä halutessaan, eihän sitä tiedä olisiko karvat pöllynneet, jos kaikki olisi joutunut olemaan sisällä kokoaika.

2 kommenttia:

Kiitos kommentistasi ♥