9.6.2014

sekalaisia kuulumisia ja uusia juttuja

Tuntuu, ettei ole mitään kirjoitettavaa, mutta silti on asioita, joista haluan kirjoittaa edes jotain..
Laihdutus -postaus tulee vasta viikon päästä, koska viime viikko meni ihan pyrstölleen, nyt on onneksi taas hyvä tsemi päällä.
Nyt on luvassa erittäin sekalaisesti etenevä suht. pitkä postaus!

Mulla on ihan järkyttävä stressi Kevinin synttäreistä, siitä, että en ole kesäkunnossa vieläkään ja ensiviikosta. Meillä tulee Rasmuksen kanssa 3-vuotta täyteen ja lisäksi on Juhannus, eikä meillä ole MITÄÄN suunnitelmaa mitä voitaisiin tehdä.
Veljenikin on koko viikon mökillä, joten kolmisin olisi ohjelmaa järjestettävä.
Mekin jo innostuttiin, että lähdettäisiin mökille Juhannuspäiväksi, mutta ei se nyt onnistukkaan, koska tajusin, että tuskin äiskä ja äidin miesystävä on nolla toleranssilla juhannuksen vietossa, enkä halua tietentahtoen viedä pientä lasta katsomaan ryyppäämistä... Meidän siis olisi pitänyt mennä ensin heille ja sieltä mökille, koska Kevinillä menee autossa hermo ja meiltä suoraan mökille olisi matkaa ajallisesti 2½ tuntia yhteensuuntaan, ja siinä on jo kaksi tuntia liikaa...
MITÄ TE TEETTE JUHANNUKSENA?

Kevinillä on tässä kuussa ensimmäinen hammaslääkäritarkistuskin, jännittää ihan pirusti, koska poika inhoaa hampaiden pesuakin..
Mullakin on joku tarkastus ja olin jonossa puolivuotta ja vihdoin, kun tuli lappu kotiin, oli siihin merkitty ihan ihmeellinen paikka. Veljenikin totesi vain ´´neva hööd..``. Katselin googlemapsista ja totesin, että ei tule onnistumaan, koska aika oli koulupäivän aikana ja koululta julkisilla matkaan menisi kaksi tuntia. Joten samalla kun varasin Kevinille aikaa, pyysin, että minut siirrettäisiin tähän kaupungin osaan (tässä on lähellä ainakin kaksi hammaslääkäriä, joissa olen jo molemmissa käyntykin) ja selitin syynkin. Onneksi puhelimessa oli tällä kertaa oikein mukava nainen, joka saikin mulle oikein hyvän ajan terveyskeskuksen hammaslääkäriltä, mihin Kevinilläkin on aika.
Minulla onkin luvassa vielä monia käyntejä, koska molemmat yläviisaudenhampaat on poistettava ja siinä lohjenneessa hampaassa on joku lääkepaikka, joka pitää  taas tarkistaa ja miettiä mitä sille seuraavaksi tehdään..
Niin ja Keviniin palatakseni, meillä on ylihuomenna ensimmäinen tutustuminen päiväkotiin, sekä joku aloituskeskustelu, jota varten piti täyttää semmoinen kyselylomake.

Kevin haetaan päiväkodista varmaan aina uusia mustelmia ja naarmuja täynnä, kun hän viilettää isompien perässä, sillä hän on mielettömän tapaturma-altis kotonakin!
Siitä ei ole kauaakaan, kun Kevin juoksi täysiä kaappia päin ja sai sen mielettömän ison kuhmun otsaan, niin nyt taas. Tällä kertaa hän heitti takaraivolleen suihkun lattialle, vaikka ei edes juossut. Siitä märästä lattiasta saa kivasti lisää vauhtia kaatumiselle ja jysäys oli melkoisen kova. Itkujen jälkeen Kevin oli kyllä ihan normaali, mutta aivotärähdyksen oireet voivat kuulemma ilmetä vuorokauden kuluessa, joten piti taas yöllä herätellä varmistamaan vointia. Tehtiin tarkastusta niin, että kysyttiin ruumiinosia, jotka Kevinin piti näyttää oikein ja lopuksi hänen piti sanoa eläinten ääniä. Katsottiin myös, että askel kantoi siinä sängyssä ja aika näppärästi hän sieltä ponkaisi pystyyn, kun herätettiin.
Onneksi oli niin väsy, että nukahti heti, kun sai luvan jatkaa uniaan.
Nella ja Mirakin kävi meillä pitkästä aikaa kyläilemässä,
harmittaa kun nähdään niin harvoin!

Kevin sai meiltä 2v. synttärilahjansa tasan 2kk etuajassa. Ihan siitä syystä, että lahja on ensimmäinen oma pyörä ja kesä on muutenkin niin lyhyt, niin haluttiin antaa se heti, että kerkiää harjoitella ennen syksyä ja talvea, jolloin se varmaan sulkeutuu varastoon kinoksia pakoon.
Pyörä on Nopsa GT, 12 tuumainen, työntöaisalla ja säädettävillä apupyörillä varustettu.


Ensimmäinen testaus pyörällä oli 4.6
Kevin oli alkuun tosi innoissaan, mutta eipä raasu tajunnut polkea. Toinen vaan istui ja me työnnettiin, vaikka yritettiin tietysti ´´polkea hänen puolesta`` eli työnneltiin jaloilla polkimia, että liikerata tulisi tutuksi.
Kun ei hän tajunnut ideaa, niin eihän se kiinnostuskaan kestänyt 15.minuuttia kauempaa.
Yllätykseksi kypärästä ei tullut ongelmaa, vaan Kevin antoi laittaa sen päähänsä eikä kertaakaan koittanut repiä pois.

Minulla oli joku harhaluulo, että lapset hoksaa polkemisen melkein heti, mutta mummini kertoi, että siinä voi mennä koko kesä, ennenkuin alkaa polkemaan ja kiinnostuskin voi välillä olla tipotiessään.
Mutta mikäs kiire tässä on, rakas saa opetella ja oppia juuri sillä vauhdilla kuin haluaa ja vaikkei haluaisi ollenkaan niin sekään ei maailmaa kaada.


Mitäs minulle kuuluu stressien lisäksi?
Rasmus lähti viikonloppuna johkin firman ryyppyjuhliin enkä millään halunnut olla yksin Kevinin kanssa, saatika aivan yksin Kevinin mentyä nukkumaan. Onneksi on ihania ystäviä ja yksi tällainen tulikin mun seuraksi heti, kun Rasmus oli lähtenyt viiden aikaan.
Leikittiin Kevinin kanssa ja minä tein meille iltapalaksi leipägrillissä täytettyjä leipiä ja banaani -rahkalettuja.
Syötyämme suuntasimme saunaan kolmisin, mutta Kevin ei oikein malttanut siellä olla vaan alkoi ravaamaan eestaas, joten hän sitten menikin puolituntia etuajassa yöunilleen, että minäkin sain hetken saunoa rauhassa.
Saunan jälkeen kaivoin sipsit ja suklaan esille ja pistettiin leffa pyörimään.
Leffan nimeä en millään muista, nimittäin se oli melko surkea ja pidettiinkin vähänväliä hiukka pidennettyjä tupakkataukoja ja loppu leffasta Noppa nukahtikin, siitä voi jo päätellä jotain, haha!
Oli kyllä ihan mielettömän hauskaa, ja vielä hauskempaa olisi ollut, jos Noppa olisi voinut jäädä meille yöksi. Olisi ollut niin hauska herätä siihin, kun Rasmus kömpii meidän makuuhuoneeseen ja katsoo ´´kuka ******** tääl on?!?`` :D
Pystyn useiden hyvien kaverien ja ystävien kanssa puhua monistakin aiheista, mutta Noppa on sellainen, jonka kanssa pystyn puhumaan ihan mistä vain, olipa aihe arkinen, hävettävä/nolo, salainen.. ihan mitä vain. On rikkaus omistaa hyviä ystäviä. Ei se määrä - vaan laatu ♥


Tämän kuun lopulla koittaa vihdoin kauan odottamani reissu Tallinnaan äiskän kanssa.
Jos joltain on mennyt ohi, niin jouluna 2011, kun olin raskaana, toivoin vain lahjakortteja sellaisiin vaateliikkeisiin mistä saa vauvalle vaatteita ja äiti ihmetteli, enkö itselle mitään halua ja totesin, että ihan turhaa, koska en mahdu mihinkään.
Silloin äiti lupasi, että vie (ja maksaa) mut shoppailemaan Tallinnaan, kun saan tarpeeksi kiloja karistettua raskauden jälkeen. Viime kesänä olin vielä niin kaukana tavoitteesta, että ei ollut järkeä mennä ostamaan vaatteita, jotka pian olisi taas väljiä, puhumattakaan kesästä '12, kun Kevin oli juuri syntynyt. Nyt kun ei ole enään, kuin tämä pikku mahamakkara niin uskaltaa jo ostellakin!
Yritän muistaa kameran mukaan, että voin kirjoitella reissusta kattavammin, vaate-esittelyjen lisäksi tietenkin.
Vähän jännittää, nimittäin Rasmus ei ole ollut ikinä kokopäivää Kevinin kanssa kahden, vain jotain parin tunnin pätkiä, joten en ehkä osaa täysin rentoutua, kun olen kokoaika laittamassa muistutus viestejä ruokailu- ja nukkuma ajoista. Muilta osin luotan kyllä, että pärjäävät!


Semmoisia sekavia kuulumisia tälläkertaa!
Mulla olisi tarkoitus tässä joku päivä taas kuvailla meidän arkista päivää ja tehdä kolmas päivä kuvina -postaus ja toinen sitten, kun meillä on uusi arki koulun ja tarhan aloituksen jälkeen tasaantunut, niin on sitten hauska verrata, kuinka erilaista se arki sitten onkaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ♥