2.6.2014

vauvantuoksua

Lähdettiin taas perjantaina Kouvolaan mun äidille viikonlopuksi, koska Katja ilmoitteli pari viikkoa sitten, että voisi tuoda vauvaa näytille kuunlopulla.
He tulivatkin lauantaina Kevinin päiväunien jälkeen. Mukana oli Katjan ja vauvan (1kk) lisäksi tietysti myös Vili (2v.11kk). Pojat on aiemminkin nähnyt, mutta aiemmin Vili pelkäsi Keviniä, tai siis kaikkia pienempiä lapsia. Nyt pojat jo leikkivät yhdessä ja hirveän nätisti! Vain pari kertaa piti huomauttaa siitä, että lelua ei saa toisen kädestä ottaa. Muuten pojat touhuili omiaan, eikä vieressä tarvinut kytätä.


Ja se vauva. Voi jestas miten ne voikaan olla niin pieniä ja ihania! Ei sitä pysty enään muistamaan eikä edes kuvittelemaan, että Kevinkin on joskus ollut oikeasti niin pieni.
Oltiin tosiaan ostettu vauvalle vähän vaatteita ja saaja (tai ainakin saajan äiti) oli kyllä mielissään. Ja kesähattu oli ainakin oikein sopiva ;)

Pieni paniikkihan mulle iski, kun Katja pyysi ottamaan vauvan pois kopasta, kun pieni heräili. Ei siinä muuten mitään, mutta kun pitää olla niiin varovainen sen pään kanssa ja siitä on niin kauan, kun tuollainen asia on pitänyt ottaa huomioon. Hyvin minä kuitenkin selviydyin ja hetken päästä uskalsi vaihtaa jopa vauvan asentoakin ja vähän rentoutua, haha.




Kevinissä on selvästi isoveli ainesta. Hän niin nätisti tuli silittelemään vauvan jalkaa ja nuuhki päätä, kun äitini piti sylissä. Eikä ollut yhtään mustasukkainen, vaikka minäkin pitelin pitkän aikaa pikkuista sylkyssä enkä siis hirveästi muita siinä huomioinut. Pari kertaa hän kävi siinä vilkaisemassa ja hymyilemässä ja lähti jatkamaan leikkejä Vilin kanssa.
Kevin ei ollut siitäkään milläskään, kun vauva rupesi loppuvaiheessa huutamaan aika kovasti, Kevin jatkoi touhujaan niinkuin mitään ei olisi tapahtunut.

Jossain se raja näköjään Kevinilläkin menee, nimittäin poitsu sai hirveän hepulin, kun huomasi, että olen laittamassa vauvaa hänen mummilasänkyynsä nukkumaan!
Yritti tulla repimään minua pois ja roikkumaan sängynlaitaan, kunnes veljeni tuli ja haki hänet pois huoneesta. Siitäkös tämä riemastui.
Onneksi sekin murhe unohtui melkein heti.
Raasu varmaan luuli, ettei hänelle ole enään nukkumapaikkaa, kun vauva vie hänen sängyn...

Oli kyllä niin ihana nähdä! Siitä on tosi pitkä aika, kun ollaan viimeksi Katjan kanssa nähty, koska Jouluna kun oltiin niin Vili muistaakseni oli kiepä ja viime kerralla, vappuna, Katja lähtikin synnyttämään. Onneksi nyt ei (pitäisi) olla ´´kuin vaan`` pari kuukautta, kun taas nähdään, koska Elokuussa juhlitaan äiskällä Kevinin synttäreitä.





Tuon vierailun lisäksi äiskällä kävi mun isovanhemmat ja Kevinin Raija-kummi miehensä kanssa.
Mummi oli niin innoissaan, kun näki nyt ensimmäistä kertaa Ditankin ihan omin silmin.
Veljenikin oli mukana, sekä tietysti myös kissat, mutta kissojen reissusta kirjoittelen oman juttunsa.
Ulkoiltiin, leikittiin, iltasella pelailtiin korttia ja juoruttiin ja sunnuntai aamuna minäkin sain nukkua pitkään.
Haikeaa oli taas lähteä, varsinkin kun ei ole nyt yhtään varmaa, milloin nähdään seuraavan kerran..
Sellainen ihanan erilainen ja vauvantuoksuinen viikonloppu oli meillä!

2 kommenttia:

  1. Voi miten suloinen tuo pieni :), miten muuten kevin suhtautuu muihin eläimiin, esim koiriin kun ootte pihalla tai jollain kaverilla? Mietin vaan kun tulee niin hyvin toimeen teijän kisujen kanssa.
    Ihanaa kesää teille !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän hän on ♥

      No pitää sitä ääntä mitä se eläin, esim. jos on koira niin alkaa haukkumaan, silittää nätisti, mutta innostuessaan saattaa yrittää juosta perässä, mutta uskoo kyllä, kun toppuuttelen. Yleensä alkuun on kovin innoissaan, mutta hetkenpäästä on jo niinkuin ei mitään eläintä siinä olisikaan :D Eli tosi hyvin tulee toimeen ainakin kissojen ja koirien kanssa, muiden eläimien kanssa ei ole vielä ollut tekemisissä.

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥