19.7.2014

Uni päivitystä ja hiuskriisiä

Aloitetaan niillä Kevinin nukkumisjutuilla.
Päivitin tämän myös sinne varsinaiseen sängyn vaihto kirjoitukseen, mutta eihän siellä kukaan käy kyttäämässä milloin päivitän edistystä sinne, joten tässä kopio:

Edit. 13.7.14 viime iltana tajuttiin mistä kiikastaa. Kevin oli jo jollain tasolla ainakin nukahtanut ja laitoin hiljaa oven kiinni, joka on aina rakosillaan sen aikaa, että poika nukahtaa. Hetken päästä Kevin kuitenkin hiippaili sieltä unisena pois. Vein takaisin sänkyyn ja nukahti heti, taas ovi kiinni.
Kohta taas kuitenkin ihmettelin, miten hänen tuhina kuuluu niin selkeästi, että varmaan on oven välissä kurkkimassa. No ei ollut. Hän oli käynyt itse avaamassa oven takaisin rakosilleen ja mennyt hiljaa takaisin sänkyyn nukkumaan.
Eli Kevinillä on turvallisempi olo, kun ovi on rakosillaan ja muualta asunnosta tulee huoneeseen vähän valoa ja tietysti elämisen äänet kuuluu selkeämmin eikä varmaan ole niin eristetty olo.
Jätettiin sitten ovi raolleen koko yöksi ja pieni valo asuntoon päälle. KEVIN NUKKUI KOKO YÖN HERÄÄMÄTTÄ!

Nukahtamiset paljon nopeampiakin nykyään, kun ei olla siinä vieressä odottamassa unta. Kevin karkaa sängystä 0-10 kertaa, aika normi päikkäreille on 2 kertaa ja yöunille vähän useampi. Lopulta hän aina luovuttaa ja makoilee nätisti sängyssään ja odottaa että uni tulee.

Edit 17.7.14 Ei se homma toiminutkaan hyvin kuin sen yhden yön ja olen tullut siihin tulokseen, että poika nukkuu paremmin silloin, kun suussa ei vaivaa ja huonommin silloin kun hampaiden tulo tekee oikein kiepää. Tässä yhtenä päivänä nukutin päiväunille (palautus systeemillä) 2tuntia 15minuuttia, ja muuten olisin sitten antanut valvoa kokopäivän, mutten halunnut ottaa iltakiukku riskiä, kun oli menoa. Toisena päivänä meni tunti ja sitten olikin taas helpompi päivä kun ei tarvinut palauttaa kuin kahdesti.
Usein herätään 5-6 välillä (miksi oi miksi?!?), mutta tänään olin ihan häkeltynyt, kun poika heräsikin vasta vähän vaille 9!
Että erittäin vaihtelevasti menee, ikinä ei tiedä onko luvassa hyvät unet vai aivan kamalan huonot.

Että semmosta. Ikinä ei tiedä millainen yö on tulossa, kuinka paljon saa itse nukuttua ja kuinka suostuu päikkäreille...

Tällä viikolla ei olla tehty juuri mitään, koska mulla on joku hirveä siivoushimo päällä. Kai se on jotenkin tuolla takaraivossa, että kaikki piilonurkkia ja kaappeja myöten on saatava kiiltämään vielä kun kerkiää ja jaksaa, kun kohta alkaa se koulu ja alku voi olla ika nihkeää.
Oon imuroinu melkein jokapäivä, keittiötä on tullut puunattua ja vessan/kylppärin/saunan jynssäsin lattiasta kattoon, olen myös uudistanut mun koru/meikki laatikostoa ja tänään tuli keittiöönkin uutta ilmettä, kun Kevinin yksi synttärilahja saapui pari viikkoa etuajassa.
Olen myös ollut hirveän väsynyt, kun Rasmus on tullut melkein joka ilta vasta siinä 18.30-19.30 välillä kotiin, tästä syystä en ole saanut treenattuakaan YHTÄÄN. No kai tuo hulluna siivoaminenkin jotain auttaa! Ja ollaan tietysti Kevinin kanssa kaupassa käyty ja ulkoiltu muuten.
On jotenkin henkisesti ihan loppu, kun yksin kuuntelee aamusta iltaan uhma taaperon kitinät vikinät ja kiukut, siivoaa, tekee ruuat, huolehtii elukat ja kaupanpäällisiksi eilen Kevin päätti oksentaa kaksi kertaa ja tottakai se ensimmäinen erä lävähti parvekkeen lattialautojen väliin..

Tiistaina käytiin Kevinin kanssa Nopalla ja katsotaan sitten vuoden päästä uudelleen Kevinin mukaan ottamista sinne! ´´Ei`` kuului kolmen tunnin aikana varmasti sen 300 kertaa, kun asunto ei tietenkään ollut kovin lapsiystävällinen ja pientä ihmistä kiinnostaa kaikki uusi vaikka tietää ettei saisi koskea.

Mulla on iskenyt myös hirveä hiuskriisi! Mun hiukset on niiin kuumat, että on pakko pitää ne kiinni aina. No pidän myös kylmemmillä keleillä, koska Kevin on hirveän kiinnostunut ihmisten pitkistä aukiolevista hiuksista. Ja toisaalta, olen joutunut pitämään hiuksia kiinni yli 2vuotta, joten en enään edes osaa pitää niitä auki.. No helpoin ratkaisuhan olisi vetäistä ne lyhyiksi. MUTTA; tiedän että katuisin sitä samantien.
Toinen on se, että en jaksaisi millään ylläpitää tätä punaista väriä ja kuluttaahan se myöskin hiuksia ja värjäily vie rahaa ja aikaa jne. olisi aika rentouttavaa käydä kampaamossa niin, että kasvattaa ensin tyvikasvua niin pitkäksi kuin sietää ja sanoisi sitten vaan, että vaalentaa mahdollisimman lähelle mun omaa väriä ja laittaisi vaikka vielä jotain raitoja hämäämään.
MUTTA; tämä punainen on ollut ainut väri minkä olen oikeasti tuntenut omaksi ja ainut mitä olen osannut pitää oikeasti pitkään.
Mitä mä teeeen... Ehkä unohdan nämä mietteet ja tyydyn kohtaloon ja ehkä joskus vielä osaan nauttia pitkistä hiuksistakin, tai ehkä mä riipaisen, lähden parturin tuoliin ekaa kertaa elämässäni hakemaan leikkauksen sekä värjäyksen... Saa nähdä!
Mitäs mieltä te olette? Ja siis, oma värini on perus vaalea, ei kuitenkaan noin blondi, kuin alla olevassa kollaasissa..
Lyhyet hiukset ei olisi niskassa liimautuneena ja jaksaisi olla oikeasti pöyheätkin kun ei ole niin painavat.. Mutta osaisinko mä niitä mitenkään laittaa?
tässä vielä nykyiset hiukset

Semmoista tällä kertaa. Päivitettyä asuntopostausta tulee todennäköisesti ensikuussa, kun Kevinin huoneeseen tulee pari uudistusta myöskin, ja saan tässä rauhassa kuvailtua muita huoneita kun siltä tuntuu.
Tämä nyt oli tällainen pikainen postaus ja lisäksi unohdin, että olenkin jo postannut tänään, no ehkä se ei haittaa, muistakaa siis vilkaista juttu raskausajankirjasta (klik)

2 kommenttia:

  1. Anonyymi23.7.14

    lyhyet sopi ja vaaleat sinulle hienosti !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos mielipiteestä! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥