6.9.2014

Sumussa eläjä

Hupsista, tajusin, että en ole kirjoittanut kuulumisia kahteen viikkoon!
Mitenkä voi olla mahdollista, kun yleensä kirjoitan joka viikko liirumlaarumia.
Kuvia on kasaantunut, asiaa ei niinkään vaikka tuntuu, että kokoaika on jotain tekemistä.
Me oltiin tässä välissä vähän kipeänäkin pitkästä aikaa.
Kevinin elämän toinen flunssa, joka sekin oli vain aika huomaamaton nuha.
Itselläni oli kurkkukipu, päänsärky, nuha, lihakset kipeenä, yskää.. mutta pahin kesti vain päivän!
Rasmuksellakin taisi olla nuhan poikasta ja kipeä olo.
Nyt ollaan kyllä jo kaikki taas terveenä. Jännä, mikä flunssa-aalto tulee aina, kun koulut ja tarhat alkavat kesätauon jälkeen!


Päivät ovat menneet suurimmaksi osaksi töissä/koulussa/tarhassa ja sen jälkeen läksyjä, kotihommia, leikkimistä ja nukkumista.
Viikonloppuna ulkoiltu ja leikitty vähän enemmän.
Aika sumussa tuntuu menneen tämä koulun ja tarhan alku.
Hammaslääkäriinkin olen yrittänyt soittaa kolmena aamuna, ilman tulosta. Kiire tulee, aika, joka pitää vaihtaa on tässäkuussa ja ensikuun lääkäri pitää saada ehdottomasti vaihdettua!
Niiin, se mun uusi kännykkäkin on muuten jo huolossa, sekin vissiin jo yli viikon ollut, kun odottavat jotain osaa siihin. Että hyvin toimii nää uudet hienot laitteet!




Mulla on ollut jo ensimmäinen iltakoulukin aikuispuolella.
Jestas, että oli ihanaa opiskella aikuisten kanssa, kun oikeasti kuuli, mitä opettaja sanoi eikä tullut kertaakaan tunnetta, kuin olisi villiintyneen eläintarhan keskellä. Lisäksi ryhmätyöt oli paljon sujuvampia ja no, voisiko sanoa asiallisempia?
Mutta nopeaahan siellä asiat mennään, joten ei tosiaan olisi mun pääsääntöinen juttu, koska tykkään, että asioihin paneudutaan kunnolla.
Mutta kyllä se on melko rankkaa, tuolloin mulla oli normi koulu sentään alakanut vasta puolenpäivän aikaan, mutta kauhulla odotan niitä 12 tunnin koulupäiviä!


Olen myös väkisin tunkenut kaveri tapaamisia sekä mamma tapaamisia koulupäivien perään, koska en halua lasten unohtavan kuitenkaan toisiaan ja kaipaanhan minäkin juttelu seuraa, koulusta kun ei sellaista ihan hirveästi ole löytynyt.

Tänään meillä kävi äitini, Kevinin Raija-kummi sekä hänen miehensä.
Toivat mukanaan syömistä kahvin kanssa, minulle kahdet ´´oloilu housut``, Kevinille kaksi kaasupalloa, muumi läppäri ja paloauto sekä Maura-serkkuni (+mummini) antamat palikkapalapeli ja tankkiauto.



Tuollaisen lasten kannettavan tietokoneen olen nähnyt ennenkin ja miettinyt mistähän sellaisen saisi, ei tarvi miettiä enään. Se on myös erittäin opettava, koska siinä on eri valikkoja, haluaako näppäimistä ja hiirellä opetella aakkosia, vokaaleja, numeroita, kirjoittamista, etsiä puuttuvaa kirjainta sanasta jne. Kevin nyt ei tietenkään tuollaisia vaikeampia vielä osaa, mutta hänelle onkin jo hauskaa pelkästään sekin, että kuuluu jotain ääntä, kun nappia painaa.

Oltiin nähty viimeksi Kevinin synttäreillä ja tajusin, että nyt loppuvuosi tullaan näkemään vähintään kerran kuussa, koska ensikuussa on äitini synttärit, joten voisimme silloin mennä Kouvolaan, marraskuussa on Kevinin nimipäivä, joten porukkaa kokoontuu meillä ja sitten onkin joulukuu ja mikäpä muu, kuin joulu!
Todella pelottavaa, koska muistan viime joulun, kuin edellisviikon ja kohta se on jo taas täällä!
TUNTUUKO MUISTA SAMALTA?
Vai olenko ainut elämän pikakelaaja?


Ps. Asuntopostausta odottaa ainakin muutama siellä ruudun toisen puolen, joten ajattelin rauhoitella, että kyllä - se on tulossa, kunhan saan aikasiksi napsia vielä pari kuvaa, sitä ennen tietysti saatava vielä pari paikkaansa etsivää paikoilleen. Mutta kyllä se sieltä vielä tulee. Ennen sitä joulua!

2 kommenttia:

  1. Anonyymi16.9.14

    Kannattaisiko vähän miettiä mitä tänne kirjoitat. Tämähän on julkinen blogi. Vai etkö vaan välitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin kyllä jos on jotain mietittävää ja en tosiaankaan kaikkea elämästämme tänne kirjoita.

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥