9.1.2015

Vuoden ekat kuulumiset

Nyt taas luvassa kunnon sekalaiset kuulumiset.


Koulu jatkui kevyesti kahdella päivällä. Kevin palasi tarhaan innoissaan ja homma on jatkunut siellä yhtä loistavasti kuin ennen lomaakin. Vähän haikeaa oli taas olla yhtäkkiä erossa pienestä, mutta kun näkee toisen olevan innoissaan, niin omakin olo on hyvä.
Koulussa alkaa paljon taas erilaisia ammatillisia aineita, jotka pitäisi taputella alusta loppuun kuukauden aikana, koska sitten alkaakin taas työjakso.
Vähän jännittää, että mihin opettaja on mut laittanut. Me ei siis saatu/jouduttu hakea näitä paikkoja itse, koska niitä on vaikea saada, kun pitää hankkia koulupaikka sekä IP-kerho paikka ja soitella rehtorille yms.  Toivon vaan, ettei työmatkan kulkeminen ole taas yhtä vaikeaa kun viimeksi; tunnin välein kulkevan bussin kyttäämistä.
Olo on kuitenkin helpottunut, koska meidän piti/pitää tässä hankkia samalla itsekin paikkaa; alle 3-vuotiaden harkkaan. Tänään mulla on vapaa, koska en ole jättänyt yhtään tehtävää rästiin (ne joilla on, ovat koululla niitä tekemässä pois) ja käytin sen soittelemalla kaikkiin lähellä oleviin päiväkoteihin ja ryhmiksiin. Ja sainkin paikan, vaikka meinasi jo epätoivo iskeä.
Kaikki paikat tuntuu olevan täynnä, tai sitten heillä on ollut niin paljon harjoittelijoita, etteivät jaksa ottaa hetkeen enää yhtään.. Tämäkin mistä sain paikan, sanoi, että oli jo päättänyt ettei ota nyt pitkään aikaan enään yhtään, mutta tekee nyt poikkeuksen mun kohdallani. Mielettömän hyvä fiilis! Matkaa töihin on silloin huikeat 650 metriä! Eli kävelee helposti kymmenessä minuutissa, ellei allekin.


Vielä lomalla ollessa, maanantaina ja tiistaina nähtiin vielä kavereitakin. Maanantaina kävi Jenni ja Vili (1½v.) kylässä ja annoin Jennin masuasukille mukaan Kevinin vanhoja vauvan vaatteita. Voi juku ne oli pieniä!!
Ja Kevin oli ihana, ei edes puhuttu mitään vauvoista tai raskaudesta tms. niin Kevin tuli yhtäkkiä paijailemaan Jennin masua ja totesi, että ´´vaava!`` ♥
Onhan hän ennenkin raskaana olevan nähnyt, että muistaisiko ehkä siitä? En ymmärrä mistä muusta tuollainen nappula voisi tajuta tollaisen asian.
Tiistaina annettiin sitten isompaa kokoa (heillä kuulemma on jo paljon ihan niitä pienimpiä vaatteita) toisille kavereille, joille on tulossa ensimmäinen lapsi.
Hauskaa, kun viime vuonna mulla oli kaksi kaveria, ketkä sai vauvat samassa kuussa ja nyt on kaksi kaveria, joilla LA tasan kuukauden väleillä.
Vauvoja siellä, vauvoja täällä, ei auta mun vauvakuumetta nyt kyllä pätkääkään!

Aloitettiin myös makuuhuone remppa, josta olenkin kertoillut.
Suurinosa jutuista on jo ostettu, osa vielä tulossa ja yksi iso juttu pitää vielä valmistaa, mutta ensin pitäisi ostaa materiaalit ja keksiä jostain lisää aikaa vuorokauteen.. Joten makuuhuoneen postausta saatte vielä hetken odotella! Kesällä olisi myös edelleen tarkoitus tehdä katsaus koko asuntoon, joka on paljon tässä muuttunut, mutta josko me alettaisiin vihdoin olla tyytyväisiä tähän kokonaisuuteen!


Vihdoin myös skarppasin ja jatkoin kroppa-projektiani. Taisin vain alkaa rempoa näin alkuun turhan kovasti, kun ei taas ole paikat tottuneet, sillä nyt on jalat ihan tohjona. Ja juu, tiedän kyllä sen, kun lihakset kipeytyy ja se on ihan normaalia ja sen jopa jotenkuten kestää, mutta tämä on jotain ihan uskomatonta. Takareidet on niin jumissa, että jokaisella askeleella tuntuu, että lihas repeää. Jokainen pienikin liikahdus sattuu aivan mielettömän paljon. Lisäksi ne jänteet mitkä tuntuu polven takana, on myös todella kipeät ja kävellessä ne nuljuaa ja tuntuu ettei anna yhtään myöten. Polven koukistaminen/suoristaminen sattuu. Ei tätä tunnetta pysty edes kuvailla mitenkään järkevästi.
Onneksi muut normit lihasjumit on helpottanut aina siinä 1-2päivässä ja on päässyt jatkamaan ja nytkin teen kyllä sitten kaikkea mihin pystyn.
Myös ruokailuissa on taas skarpattu ja vähensin taas hiilarit ja sokerit ihan minimiin, sillä se auttoi viimeksikin vaikken edes liikkunut.
instagram: Petra_Jasmin
#afterworkout

Mitäs muuta...
Ollaan käyty pulkkailemassa kun tännekin taas hetkeksi lumet tuli. Ja nyt taas ärsyttää, etten jaksanut raahata kameraa mukaan, jotta olisin vihdoin saanut kunnon kuvia pulkkamäestä, sillä eipä ole taas enään lumia missä laskea..
Odotettiin myös kovasti jäätä tuohon viereiselle kentälle, kun oli pakkasia ja Kevinillä odottaa ensimmäiset luistimensa kaapissa. Joo, jäät ehdittiin tehdä, mutta pinta oli vielä niin huono, että ei olisi ollut toivoakaan siinä opetella pystyssä pysymistä ja nyt sitten ei ole niitä pakkasiakaan enään, joten se siitäkin sitten.


Saa nähdä miten pysyn kiinni ajassa ja saan kaiken tärkeän tehtyä, mutta yritän päivitellä tännekkin monipuolisesti ja mahdollisimman usein!
Palaan seuraavaksi joko ruokajutuilla tai kameralaukun esittelyllä!
Hyvää viikonloppua kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ♥