4.2.2015

Kevin 2½v.!

Nyt vuorossa Kevinin oma postaus, millainen on meidän 2½-vuotias poikamme?
Viime kertainen katsaushan oli puolivuotta sitten.

opitut uudet taidot:
•kuperkeikka ilman apua: 2v.1kk
•Käsienpesu: 2v. 1kk (eli ottaa itse korokkeen lavuaarin alle, avaa hanan ja pesee käsiä, minä annostelen saippuan, hankaa saippuan käsiin, huuhtelee kädet, sammuttaa hanan, kuivaa kätensä omaan pyyhkeeseen)
• naksuttelee kielellä: 2v.1kk
• Kenkien pukeminen itse: 2v.3kk
• housujen pukeminen itse: 2v.3kk
• riisuu takin ja pukee itse melkein kokonaan asti: 2v.3kk
• hanskojen pukeminen itse, niin, että peukutkin menee paikoilleen: 2v.3kk
• hyppii tasahyppyjä jalat leveässä haara-asennossa 2v.4kk (osannut jo pitkän pitkän aikaa hyppiä normaalisti tasajalkaa)
• juoksee ja hyppelehtii varpaillaan 2v.5kk
• tanssii fröbelinpalikoiden mallista niin oikein kun vaan ehtii perässä pysyä: 2v.5kk
• poseeraa valokuvissa ja on tosi nätisti paikallaan, kun pyydän ja oikein esittelee vaikkapa uusia housujaan, kun sanon, että ´´äiti ottaisi nyt kuvia uusista hienoista housuista, näytä vähän!``
•  hurjasti uusia ilmeitä ja eleitä, välillä sitä ihan hämmästyy miten noin pieni onkin niin iso.

• luistelu harjoituksetkin aloitettiin 24.1 ja ensikerroista voi lukea TÄÄLTÄ





Kielellinen kehitys
Tästä olenkin aina välillä kertoillut, koska se varmasti monia kiinnostaa, nyt kuitenkin linkkailen vain pari vanhaa kirjoitusta aiheesta, turha keksiä pyörää uudestaan.
TÄÄLLÄ on laajasti kerrottuna ensimmäisestä puheterapia käynnistä + kaikki tärkeä ennen sitä - mikä puheterapiaan johti. ja TÄÄLLÄ on eilinen puheterapia käynti, Kevinin sanastoa ja edistymistä.




Uhmaa löytyy vaikka muille jakaa! Joka asiasta saadaan kiukku aikaisiksi ja kaikki on nykyään ´´eih!`` ja pään pudistus, joka asiassa laitetaan vastaan. Onneksi Kevin on kuitenkin edelleen pohjimmiltaan se ihana, empaattinen poika, joka suukottaa, halii, puhaltaa pipit pois ja auttaa (silloin kun huvittaa).
Pakko kertoa tähän väliin yksi pieni juttu, kun se riipi mun sydäntä niin kovasti.
Mulla oli jäänyt tiskejä työpöydälle ja Kevin huomas ne. Hän tietää, että tiskit kuuluu viedä keittiön tasolle. Niinpä hän pyytämättä otti astiani, laittoi mukin lautasen päälle ja lähti viemään keittiöön. Yhtäkkiä kuuluu kolaus ja alkaa kauhea itku. Menin katsomaan, niin eihän pieni ollut tajunnut, ettei voi nostaa kaikkia kerralla, vaan muki sitten tipahti lautasen päältä, kun oli ollut nostamassa korkealle tasolle. Mustelma varpaassa. Tuli paha mieli, kun toinen halusi tehdä hyvän teon ja sitte sattui. ♥
Hän myös kuulemma tarhassa menee halimaan ja paijaamaan toisia jos heillä on pahamieli.
Välillä tuo minä olen jo iso poika/uhma vaihe ja hellyys menee sekaisin, esim. välillä kun oikein joku harmittaa niin hän haluaisi olla lähellä ja nykii minua itsensä lähelle ja sitten taas työntääkin pois käskyn kera, ei oikein osaa aina päättää mitä tahtoisi, höpsö ♥


Pyrin myös antamaan Kevinille sitä tunnetta, että hänkin saa päättää asioista ja hänen mielipiteillään on väliä, mutta ei tietenkään liikaa!
Eli meillä tämä toteutuu mm. niin, että annan illalla kaapista kaksi paitaa ja hän saa päättää kumman laittaa seuraavana päivänä. Tai välipalalla annan 2-3 vaihtoehtoa, joista hän saa päättää mitä syö. Tai illalla kysyn haluaako hän iltasadun vai lauluja.
Mielestäni on tärkeää, että lapsi oppii tekemään päätöksiä, mutta samalla ymmärtäen, että loppupeleissä ne on aikuiset ketkä päättää isoista ja tärkeistä asioista ja että aina ei asiat mene niinkuin itse tahtoisi. Kuitenkin välillä voi hyvin antaa pieniä asioita, joista poika saa ihan itse pähkäillä.

Parhaita juttuja Kevinin mielestä tällähetkellä tuntuu olevan ´´pupka`` eli pulkka ja sillä ajelu, ´´bamba`` eli panda ja varsinkin panda videot ja hänen oma panda pehmolelu. Sekä kesto suosikki; legoilla rakentelu.
Kala on herkkuruokaa ja aina, kun kerron, että olisi ruokaa niin kuuluu ´´kalaa!!`` - joo ei oo nytte taas kalaa..
Mutta puuro on edelleen myöskin sellainen mitä voisi aamu- ja iltapalan lisäksi vetää vaikka joka ruualla!
Ja isi on jotenkin nyt myös hurjan suosiossa, vaikka ennen äiti oli paras.. nyt on maailman siisteintä, kun saa mennä tarhaan isin pipo päässä!



Päivärytmistä on vähän hassu kirjoittaa, koska Kevinhän on tarhassa arkipäivisin, joten se on kaikilla sama, mutta laitetaan nyt kuitenkin.

•Arkena herätän Kevinin yleensä seitsemältä. (jos menen vasta 9.30-10 kouluun niin sitten saa nukkua kasiin asti, mutta mennään tolla vakiolla, eli jos menen 8.30 kouluun)
• sitten on aamu pesut ja vaatteiden vaihto, vitamiini, hiusten harjaus ja vähän halittelua
• Vien alakerran päiväkotiin puoli 8
• aamupala siellä on kahdeksalta (saa puoli 9 asti, eli jos menen kymppiinkin niin Kevin kerkiää sinne aamiaiselle)
• he ulkoilevat jos sää on hyvä, leikkivät, laulavat yms.
• klo 11 siellä on lämmin ruoka, jonka jälkeen päiväunet
• Kevin nukkuu siellä yleensä pari tuntia
• välipalan syövät kahdelta
• haen Kevinin aikavälillä 14.15-16.30, joskus ehtivät lähtemään vielä neljältä ulos.
• syödään toinen lämmin ruoka kotona klo 16-17 välillä
• leikitään, luetaan, höpsöillään, välillä ovat isänsä kanssa ulkona mun treenatessa
• klo 19.30 on iltapuuro
• klo 20 iltapesuille
• klo 20.30 sänkyyn, missä vielä laulan tai luen iltasadun

Viikonloppuisin rytmi on muuten melko sama, mutta ei herätyskelloa, eli saatetaan herätä vaikka vasta ysiltä, jolloin lämminruoka ja päikkäreille käynti on vasta siinä 12 aikoihin.
Ja itseasiassa hän enään tosi tosi harvoin suostuu kotona nukkumaan päikkäreitä, ja jos sattuukin nukahtamaan pitkän taistelun jälkeen niin unet kestää max. tunnin.



Kotimittausten mukaan on pituutta 91,2cm ja painoa 13,1 kg
Vaatteissa on nyt siirtymävaihe isompaan kokoon, eli suurinosa 86 kokoisista on jouduttu laittamaan pois, jotkut menee ihan nippanappa, ja 92 koko on suurimmaksi osaksi sopivia, jotkut jo pieniä. Joten nyt kun ostetaan vaatetta on ne kokoa 98 ja myöskin valmiiksi kaappiin on jo osteltu kokoa 104.

Sellainen on maailman rakkain 2½-vuotias poikamme
Ihan käsittämätöntä, että hän on niin iso jo! Vielä, kun tuo puhe lähtisi luistamaan niin olisi viimisetkin pienuuden rippeet kadoksissa!
Huh puolivuotta on lyhytaika, kohta täällä on jo kolmevuotias poika!!! Joo, ei ajatella sitä vielä ;)

Minkä kokoisia ja minkä luonteisia 2½-vuotiaita ruudun toiseltapuolen löytyy?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ♥