27.2.2015

Kotiäitiys vs. kokopäivä opiskelu

Sain idean vertailla kotiäitinä oloa ja opiskelemassa oloa, kun olin viime viikon talvilomalla Kevinin kanssa ja tämä viikko mennyt kotona kipeää lapsosta hoivaten.
Kahden vuoden kotiäitiys kokemus ja puolen vuoden kokopäivä opiskelu kokemusta takana.

Kyllä mä voin rehellisesti sanoa, että kotiäitinä olo oli paljon mukavempaa ja rennompaa (tietty!), vaikka välillä tuntuikin, ettei enään yhtään jaksaisi ja kaipasi jotain muuta. Toki tähänkin tottuu eikä meillä ainakaan ole mahdollisuutta mun olla vaan kotiäitinä lapsen kouluikään asti, mutta kyllä tän jälkeen arvostaa enemmän sitä aikaa, jos joskus vielä olen lapsen/lapsien kanssa kotona.

Kotiäitiyden plussat
+ kiireettömyys --> aikaa tehdä päivän aikana mitä tahansa/ kaikkea mitä haluaa
+ pitkät yöunet (okei, tämä ei kaikkien lasten kanssa pidä paikkaansa..)
+ kiireettömästi nautittu aamupala (enkä tarkoita, ettäkö meillä ei kuuluisi lapsen puolesta hoputusta ja vikinää aamupalalla, mutta se ei haittaa, jos ei ole oikeasti kiire juurikin vaikka sinne kouluun)
+ saa olla itse ensimmäisenä näkemässä kaikki lapsen oppimat uudet jutut
+ koti pysyy siistinä, koska on aikaa siivota
+ parempaa ruokaa, kun ei tarvitse vaan miettiä mikä on mahdollisimman nopea tehdä iltasella
+ mammakavereita näkee useammin, kun ne ei rajoitu viikonloppuihin
+ rajaton aika lapsen kanssa
+ ei tarvi stressata kiepytymistä, koska vaikka lapsi sairastuisi, peruuntuisi vain ehkä joitain tapaamisia, mutta ei tarvi stressata että jää rästejä koulussa (tai hommia hoitamatta töissä). Vaan sitten vaan sairastellaan kotosalla kaikessa rauhassa.

Kotiäitiyden miinukset
- päivät voi tuntua kovin samanlaisilta, tylsiltä, pitkiltä
- pitää yrittää kehitellä jokapäivälle jotain kivaa viihdykettä lapselle, jos ei halua kuunnella turhautunutta kiukkua
- mies on helposti sitä mieltä, ettei hänen tarvitse kotona tehdä mitään koska hän on se joka käy töissä ja äiti vaan lorvii kaiket päivät.
- jos ei halua erakoitua, pitää itse nähdä vaivaa sen eteen, että elämä pysyy sosiaalisena. (en pidä tätä vaivan näköä miinuksena, vaan juurikin sitä uhkaa erakoitumiselle)




Opiskelun plussat
+ valmistuu ammattiin --> voi saada töitä --> paras rahallinen tilanne
+ enemmän sosiaalista elämää
+ koulussa on ihan kivaa ja kiva oppia uusia asioita
+ ainakin lapsella on päivisin paljon ikäistään seuraa ja kaikkea puuhaa


Opiskelun miinukset
- lapsi hoidossa vierailla ihmisillä ja lisäksi se maksaa
- joutuu kysellä hoitajilta oman lapsensa päivästä ja usein vastaukset on aika ympäripyöreitä
- huono omatunto liian vähälle jääneestä yhteisestä ajasta lapsen kanssa
- työharjottelu jaksot; ´´kivaa`` tehdä töitä niskalimassa ilman palkkaa, lisäksi joutuu aina venkslaamaan lapsen hoitoaikojen kanssa
- tajuttoman huonot tuet (kotihoidontuki parempi kuin opintotuki - ja itse en siis nosta lainaa, koska en halua taas sitten sitä maksella pois kun vihdoin saa palkkaa...) jokasen sentin saa venyttää
- ei ehdi tehdä oikein mitään kun suurinosa päivää on tullut istuttua koulussa/oltu töissä = kämppä on kuin kaatopaikka, ruoka on vaan mahdollisimman pikaisesti toeutettua, TV-ohjelmien seuraamisesta voi vaan haaveilla, blogi jää taka-alalle, omat harrastukset on taitolaji ujuttaa mahtumaan päivään jne.
- päivänpäätteeksi niin väsynyt, ettei edes jaksaisi tehdä mitään vaikka jotain ehtisikin
- hirvittävä stressi ja kiireen tunne kokoaika
- aamut ehkä hirveimpiä, kun pieni kullanmuru haluaisi halia ja lorvia, mutta on kiire kiire kiire, jos ei halua lähtä kouluun/töihin hiukset takussa, naama laittamatta ja nälkäisenä. Kaikelle on siis tiukka aikaraja. Ja kun vihdoin pääsee ulos ovesta - on kamalaa jättää se muruliini taas hoitoon, vaikka tietää että hänellä on siellä ihan kivaa.
- Jos lapsi sairastuu, pitää hänen kanssa jäädä kotiin. Koulussa jää hommissa jälkeen, joutuu tehdä korvaavia tehtäviä ja stressi senkun kasvaa. Kamalimpia on työharjoittelu jaksot, joista ei saisi olla kuin kolme päivää pois sairauden takia, mutta minkäs teet jos lapsi vaan on kipee eikä muuta hoitajaa järjesty. No, pahimmassa tapauksessa saakin sitten uusia koko työjakson.
Lisäksi saa metsästää niitä hemmetin saikkupapereita todisteeksi kotona ololle.


Sellaisia ajatuksia mulla nyt päällimmäisenä tuli mieleen, ja varmaan heti kun tämän julkaisen, putkahtelee mieleen vielä lisättävää, mutta mennään nyt näillä!

Oletteko te enemmän kotiäiti matskua vai kaipaatteko elämää kodin ulkopuolella?
Oletteko samaa mieltä kanssani listaamistani kohdista? Puuttuuko sieltä mielestänne jotain?

4 kommenttia:

  1. Anonyymi27.2.15

    Eikö rasmuksella oo mahollisuutta jäädä pojan kans kotiin sillon ku hän sairastaa? :)

    VastaaPoista
  2. Anonyymi2.3.15

    Kyllähän se on niin että isällä samat mahdollisuudet jäädä kotiin lapsen sairastuessa kuin äidillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoo jos teil on! Meillä se ei aina ole mahdollista.
      Mitenhän tämä nyt oikeastaan edes liittyi itse postaukseen??

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥