8.3.2015

Kuulumisia ennen viimistä työviikkoa

Hui kamala, miten tämä blogin päivittäminen on taas jäänyt ja kuulumisia kunnolla on tainnut olla viimeksi talvilomalla...

Huomenna starttaa viiminen työviikko tältä työssäoppijaksolta ja se menee varmaan ihan nopsaa, kun on enemmän puuhaa omien tuokioideni kanssa.
Olen suunnitellut nöyttöviikolleni askartelua, draamakasvatus kurssilla opittua harjoitetta, lukutuokiota ja liikuntaa. Muut menee varmasti oikein kivasti, kun askartelu ja lukutuokio on vaan osalle lapsista, eli niille ketkä on halukkaita ja toinen liikunnalinen juttu on yhteisen liikuntatuokion yksi rasti, mutta yksi tuokio on niin, että vedän yksin koko lapsiryhmälle koko tuokion ja kaikki muut ohjaajat toljottaa miten pärjään... Noooh, positiivisella mielellä itse niin eiköhän siitäkin hyvin selvitä.

Kävipä muuten taas hassusti. Tuonne iltapäiväkerhoon tuli toinenkin opiskelija, joka sattuikin olemaan samasta koulusta kuin minä, mutta on monimuoto-opiskelija. No siinä sitten ollaan juteltu kaikkea työnlomassa ja selvisi, että hänelläkin on poika, joka on vain n. puolivuotta Keviniä vanhempi. Lisäksi selvisi, että me asutaan niin, että meillä on sama sisäpiha! Uskomatonta!
Kaikkein hauskinta on se, että hänellä on sama nimi, kuin yhdellä mun kaverilla, samaten hänen pojalla on sama nimi kuin tällä mun samannimisen kaverin pojalla.. huhhu!

Kavereista tulikin mieleeni, että yksi ystävä synnytti perjantaina poikavauvan, ja kyllä sitä jo kaikki odottikin! Nyt en malta yhtään enää odottaa, että pääsen tapaamaan tuon pikku tyypin ♥

Keskiviikkona mulla tuleekin pyöreitä ikämittariin ja lauantaina lähden pitkästä aikaa viettämään iltaa kavereiden kanssa. Ja kyllä tulee tarpeeseen! Ihanaa myös nähdä ensin lauantaina päivällä äiskää ja isovanhempiakin. Mutta kirjoittelen siitä varmasti sitten myöhemmin enemmän.


Meillä on päivät mennyt niin nopsaa töissä, sitten kotona ruokajutut, kodin huolto, leikkejä, iltapesut ja iltasadut ja nukkumaan, etten ole kerennyt mitään ylimääräistä taas. Aamuihin olen varannut reilusti aikaa, koska Kevin yleensä herää samoihin aikoihin ja kaipaa myös huomiota enkä halua, että päivä alkaa sillä, että toinen joutuu touhuta yksikseen tai kulkea perässä, kun mitä kiireellä hoidan aamujuttuja hokien toiselle, että äidillä on nyt tosi kiire. Musta on ihanaa, ettei aamusta tule katastrofia vaikka katsellaan hetken aikaa ikkunasta aamuhämärässä loikkivia pupuja tai katsotaan yhdessä joku telkkarista tuleva lastenohjelma ennekuin alan omiin touhuihin.

Tämä viikonloppu meni ihan siivotessa, kaupassa ja myynti-ilmoituksia tehdessä!

Olen jotenkin nyt tosi hyvällä mielellä, vaikka sää onkin ankea, mutta onneksi siihinkin pitäisi uutisten mukaan tulla ensiviikolla muutos. Voi, kun tätä hyvää mieltä saisi purkitettua ja otettua aina vähän silloin kun kaikki pännii.

Nämä nyt oli tällaiset pikaiset ja sekavat kuulumiset, ettei täällä täytt' hiljaisuutta olisi. Seuraavaksi palailen keskiviikkona kirjoittelemaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ♥