11.4.2015

´´puheterapia kokous``

Meillä oli torstaina Kevinin päiväkodilla sellainen ´´kokous``, missä alunperin piti olla me, puheterapeutti, kelto, oma-ohjaaja ja toinen ohjaaja. Koska terapeutti on saikulla, hän oli kirjoittanut oman raportin meille otetaavaksi mukaan.

Tähän alkuun voisin kertoa, mitä kehitystä on tapahtunut viimeisimpään.
Eli sanojahan tulee joka päivä uusia, Kevin napsii niitä ihan lennosta ja yrittää toistaa perässä tosi hyvin, on siis kovin kiinnostunut puhumisesta. Hänestä ottaa päiväpäivältä enempi selkoa ja hän osaa kokoaika paremmin kertoa juttuja ymmärrettävästi.
Hauskimmat uudet on, kun Kevin oppi pääsiäisenä sanomaan äitini miehen etu ja sukunimen, etunimi oli tullutkin jo, mutta kun Kevin kertaalleen kuuli myös sukunimen, tuli se heti täydellisesti toistaen.
Heti perään hän oppi sanomaan vihdoin myös oman etu- ja sukunimen.
Nyt on tullut myös ´´minun``-vaihe, eli kaikki on ´´minun riepa!`` ´´minun kengä!`` ´´minun puuro!`` jne. Hän myös tykkää nimetä asioita kokoaika, esim. kylvystä lähtiessä kun kerää leluja takaisin ammeeseen, sanoo aina minkä lelun on laittamassa.

Kelto ohjasi keskustelua. Ensin hän kysyi meiltä, mitä Kevin tykkää kotona tehdä.
Lemppari leikit on dubloilla rakentelu ja autoilla ajelu. Tykkää myös kovasti palloleikeistä, riekkumisesta, kiipeilystä ja hyppimisestä.
Sitten kelto kysyi oliko meillä huolta puheenkehityksestä. Sanoin, että ei nyt ehkä kunnon huolta, mutta mietityttihän se, kun tuntui että ´´kaikki muut`` tuon ikäiset jo puhua pälpättää ja Kevinillä ei tullut kuin muutamia sanoja, mutta kun kuuli ammattilaiseltakin, ettei mitään vikaa vikaa ole niin kyllä se mieltä helpotti.
Siihin todettiin kaikki yhdessä, että nythän puheenkehitys on kyllä lähtenyt hyvin käyntiin niin kotona kuin hoidossakin.

Seuraavaksi kelto kysyi ohjaajilta mitä Kevin touhuilee hoidossa ollessa. Minulle täytenä yllätyksenä tuli, että Kevin osaa oikeasti jopa leikkiä - siis kunnon leikkiä. Kuulemma tykännyt kovasti leikkiä kotia, hoivaa nukkevauvaa ja tekee itselleen ruokaa jonka syö ja käyttää myös leikkiessä puhetta - omaa sekä oikeaa. On kuulemma kaikessa tapahtumassa aina innokkaasti mukana, kaikki musiikkihetket, jumpat, askartelut menee oikein kivasti. Ulkoilusta nauttii selvästi eikä välillä haluaisi lähteä sisälle ollenkaan.

Kelto kysyi syömisestä ja nukkumisesta. Kotona sekä hoidossa syö tosi reippaasti ja osaa itse. Päikkärit hoidossa menee tosi hyvin ja nukahtaa nopsaa. Kerroin, että kotona oli ennen täydellinen nukkuja kun oli vielä pinnasänky, mutta kun siirryttiin lastensänkyyn, on unille käymiset palautusrumbaa, päikkärit lyhyitä ja yöllä kömpii viereen niin hiljaa ettei me herätä siihin jotta voitaisiin palauttaa takaisin omaan sänkyyn. Kelto sanoi, että ei mitään hätää, hän on kuullut todella monta kertaa tismalleen samanlaisen kertomuksen. Jos se viereen tulo meitä alkaa häiritsemään niin voidaan pyytää apua esim. neuvolasta, mutta jos se ei meitä häiritse niin antaa nukkua vieressä vaan. Se on kuulemma joku vaihe, kun lapsi oppii paljon uutta ja on uusia asioita elämässä niin kaipaa enemmän sitä vanhempien läheisyyttä.

Sitten kelto kysyi luetaanko kirjoja ja kuunteleeko Kevin kuinka hyvin. Oma-ohjaaja sanoi, että kyllä hän on pienille lukenut, että Kevin jaksaa sellaisia lyhyitä juttuja kuunnella. Minä kerroin, että joka ilta luetaan iltasatu ja jaksaa pitkiäkin satuja kuunnella, mutta teen aina niin, että kaikki lelut yms. on siivottu pois, jolloin ei ole mitään muuta, kuin se lukuhetki. Ohjaajat totesi, että hekin voisi yrittää tehdä lukuhetkille tilasta sellaisen, ettei ärsykkeitä olisi.

Siitä päästiin hyvin siihin aiheeseen mistä mulla on se huoli ollut, mutta kukaan ei ole aiemmin kuunnellut/ottanut tosissaan, kunnes nyt vihdoin. Kevinin keskittyminen.
Puheterapeuttikin on vaan yrittänyt tuputtaa ettei Kevin muka ymmärrä ja olen yrittänyt sanoa, että en ole huomannut yhtään asiaa mitä Kevin ei ymmärtäisi, mutta jos hän ei keskity (keskittyy johonkin ihan muuhun asiaan) niin ei hän silloin kuuntele eikä toimi ohjeen mukaan ja voi saada käsityksen ettei hän ymmärrä. Juu ei, sivuutetaan vaan.
Nyt vihdoin mua kuunneltiin, kun kerroin, että kotona leikit vaihtuu tiuhaan, siirtymä tilanteet on kamalia, vaikka Kevin tietää tasan mitä pitäisi tehdä niin jos hänellä on joku oma idea mielessä niin homma menee ihan koheltamiseksi, palapeleihin yms. pikkutarkkoihin ei jaksa yleensä kauaa keskittyä.
Hoidossakin on tämä huomattu. Ja siellähän on härdelliä kokoajan niin välillä Kevin ei tosiaan keskity yhtään mitä hänelle sanotaan ja siirtymätilanteet sielläkin vähän villejä.
Hoitajat totesi, että Kevin on tosi liikkuvainen, sosiaalinen, empaattinen, temperamenttinen, luottavainen ja aktiivinen. Kelto ehdotti, että kun huomaa, että keskittyminen lähtee harhailemaan/meno villiintyy niin pysäyttää lapsen ja antaa lyhyet yksinkertaiset ohjeet. Totesin, että on kyllä pysäytetty, mutta sitten tulee raivari. Tähän toinen ohjaaja naurane kysyi ´´eikö ookkiin just semmonen heittäytyminen?`` -jep just sellanen. Ohjaaja sanoi, että kyllä tuosta kiltistä ja helposta lapsesta löytyy sitä draamaa ja temperamettiakin kun oikein harmittaa.
Sitten kelto ehdotti, että otettaisiin kuvat puheen tueksi. Eli jos lapsi ei jaksa kunnolla keskittyä, menee asia paremmin perille, kun se tulee kuulo- sekä näköaistin kautta. Heillä kuulemma tarhassa on jotain kuvia, mutta vähän epäselväksi jäi kuinka paljon niitä käytetään.
Kysyin, onko heillä piirissä päiväjärjestystä kuvina, kun minun työharkka paikalla on kolmesti päivässä piiri ja käydään läpi päivän tapahtumia kuvista. Vastaus oli yllättävä ´´isojen piirissä kyllä on mutta ei pienten piirissä`` -no nyt onneksi ottavat sen pienten piiriinkin, enemmänhän ne pienet sitä tarvii, kuin isot jotka ymmärtää jo paljon paremmin..
Kelto näytti myös papunetin sivuilta miten saa hyvin tehtyä niitä kortteja.
Kelto sanoi, että ei nyt vielä pidä huolestua, että Kevinin luonne vaan voi olla villimpi, mutta toki sitä kannattaa vähän yrittää hillitä, ettei se pahene, vaan saattaisi ajan ja iän myötä vähän laantua. Mutta tottakai on hyvä seurailla tilannetta miksikä se tässä kehittyy, että jos jatkuu mahdottomana/pahenee niin pidetään uusi kokous ja mietitään sitten lisää miten edetään.
Olen tosi tyytyväinen tuohon keskusteluun, nyt on sellainen olo, etten ole yksin tän asian kanssa, vaan saan tukea heti kun huoli kasvaa. En väitä, että Kevin nyt takuulla on ylivilkas, mutta mielestäni on hyvä seurata jos tälläisiä merkkejä näkyy, että mahdolliset ongelmat voidaan havaita ajoissa ja puuttua niihin.

No nyt on sitten kotonakin kuvat käytössä. Tein päiväjärjestyksen, jota tietysti muuttelen sen mukaan mitä tehdään jne. Lisäksi laitoin eteiseen ja vessaan omat kuvat, koska niissä Kevinin keskittyminen itse asiaan lähtee pahiten luisumaan. Kotiin tulo on aina sitä, että jätkä repeää kaikista henkseleistään ja yrittää sinkoutua kaikkiin ilmansuuntiin samaanaikaan, vaikka tietää (ja vaikka toistan about sata kertaa minuutin aikana) että ihan ensin riisutaan ja mennään pesemään kädet. Sitten joudun pysäyttämään kohelluksen ja sitten on itkupotkuraivarit lattialla. Perjantaina kotiintulo meni jo paljon paremmin, kun heti ovesta tultua näytin Kevinille tapahtuma järjestyksen kuvina, ennenkuin hän ehti keksiä mitään muuta. Selvittiin yhdellä karkaus yrityksellä ja pienellä mökömökö-kitinällä.
Suihkussakin lelut meni pesujen jälkeen paremmin paikoilleen, kun oltiin jo etukäteen katsottu kuvista mitä tulee tapahtumaan (ihan kuin ei tietäisi, että ne siivotaan joka kerta...)
Näitä kuvia ei siis tosiaan käytetä kokoaikaisesti puheen tukena, vaan nimenomaan niissä tilanteissa, kun keskittyminen katoaa tai tiedän, että siihin on mahdollisuus. Ja toki juurikin ne päivän tapahtummat jäsentyy lapsen mieleen paremmin, kun ne näkee myös kuvina.

Onko teillä siellä kellään ollut kuvia apuna samasta, tai jostain eri syystä? Miten toimivat/auttoiko?

Huomenna YRITÄN kirjoitella sekalaisia kuulumisia taas, viikolla ei vaan kerkiä eikä jaksa kun alkaa olla oma nuppikin jumissa kun koko päivä on yhtä mekkalaa (jos joltain mennyt ohi niin mulla on työssäoppijakso alle 3-vuotiaiden ryhmässä)

3 kommenttia:

  1. Anonyymi13.4.15

    Moi! Mitä kuvia sä käytät, siis ootko piirtänyt itse esim. Lapsen keräämässä leluja vai ottanu netistä jonkun kuvan missä lapsi niitä leluja kerää.. Vai mistä sellaisia kuvia sais, mietin että kuvat vois toimii hyvin ton meidän touhu-taaperon kanssakin...??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Semmoselta sivulta kun papunet löytyy kaikenlaisia kuvia, joita saa itse tulostettua ja päällystettyä :)

      Poista
  2. Anonyymi14.4.15

    Kiitos :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♥