28.7.2016

Kun yksi iso tie haarautuu kahdeksi poluksi

Aina ei asiat ja elämä mene niinkuin toivoisi tai kuvittelisi.
Ei vaikka kuinka yrittäisi.
Joten joskus on vaan parempi luovuttaa ja todeta, ettei se tie ole enää meitä varten ja jatkaa omilla poluilla.


Pahoittelut blogihiljaisuudesta, joka saattaa jollain asteella jatkua.
Toki mulla on tuolla tulossa postauksia Kevinin synttäreistä, Kevinistä noin muuten, töiden aloitus fiiliksiä ja päiväkoti juttuja.
Yritän saada kirjoitettua, mutta nyt on niin paljon kaikkea muutakin hoidettavaa, että voi olla, että tämä on se mikä saa nyt joustaa. Ei mulla ole oikein mitään järkevää kirjoitettavaakaan ja ajatukset takkuaa.
Toivottavasti ymmärrätte.




puss. Petra ja Kevin ♥

25.7.2016

Häissä, maatilalla, mökillä ja kampaajalla

Nyt on ollut vauhdikkaat pari viikkoa!
Toissa viikolla nähtiin kavereita, kun yhtenä päivänä Jenni ja pojat oli meillä leikkimässä, seuraavana päivänä Iida kävi ja sitten pääsin itse pitkästä aikaa yksin kaverin kanssa kahville.

Käytiin myös kirjastossa, postiteltiin tuotteita, käytiin taas katsomassa lampaita ja pelattiin (okei, minä pelasin) Pokemon Go:ta täysin koukuttuneena! Hyvin tullut kävelyä jo, kun kulkee pokestopeilta toiselle ja haahuilee pokemonien perässä. Kieltämättä kyllä vähän hölmö olo hiippailla tuolla kännykkä kädessä ja pysähdellä välillä pyydystämään, sahata jotain tietä ees taas jne. Nooh huvinsa kullakin!



15.pv. perjantaina alkoi Rasen loma ja lähdettiin taas Kouvolaan, sillä Lauantaina oli kaveripariskunnan häät.
En ollut koskaan ennen ollut häissä, joten oli tosi kiva päästä vaikka kaukana olivatkin!
Meitä tultiin hakemaan äiskältä myöhässä puoli kolmen aikoihin, sillä kirkolla piti olla kolmelta.
Kevin jäi äitini luokse.
Kirkossa ei kyllä kyyneliltä vältytty! Ja hääpari oli niin ihanan rakstuneena ♥
Asukseni valitsin tällaisen kesäisen yhdistelmän ja lainasin äidiltä kirkkoa varten neuletta.





Sunnuntaina mentiin äitini ja Kevinin yhden kummin kanssa Olgan Farmille. Siellä oli pieni kahvila, jossa kaikki oli luomua ja lihatonta, maitokin itse lypsettyä. Kahvi maistui paremmalle kuin ikinä, samaten heidän tekemä vohveli (jonka paistoivat siinä kun teki tilauksen eli tuoretta oli) kermavaahdolla ja hillolla oli taivaallista!

Ulkona käveli vapaana kaksi koiraa, poni ja aasi. Kanalan kanojen ja kukon nimet herätti hilpeyttä..
Vieressä oli myös kanien häkki, jonne sai mennä sisällekkin, mutta me ei menty, ettei Kevin yritä ottaa niitä syliin.



Oli myös heppa ja sen varsa sekä vieressä kolme uljasta kilparatsua. Oli myös lehmä kahden pässin kanssa, kaksi Alpakkaa sekä jotain hanhia/ankkoja.






Parhaat oli kuitenkin lampaat, joiden aitaukseen sai mennä. Ne tykkäsi rapsutuksista ja oli ihan hulluna niiden aitauksessa kasvavan puun lehtiin, jotka ne olikin jo alaoksilta syönyt. Yksi lammas nosti etujalkansa mun olkapäällekin kun satuin seisomaan puun alla, näin se yltti paremmin ylemmille oksille :D







Maanantaina sitten mentiin mökille. Meidän oli tarkoitus olla yötä, mutta mentiinkin tosi aikasin aamusta ja oltiin ilta myöhään asti, yöksi äiskälle ja Tiistaina kotiin.
Ei olisi ollut oikein päivisin tekemistä, kun mun porukoilla ei vielä ole kesälomaa ja lisäksi kasvini/kukkani olisi kuollut yli viikon vedettömyydessä.



Mökillä ei oikein uimaan päässyt, kun vesi oli niin kamalan kylmää, mutta onneksi onkia pystyi ja Kevin saikin kolme kalaa! Ja olihan siellä puuhaa ihan siinäkin kun käppäili ympäriinsä.
Lisäksi rannassa oli hyvät vesi/hiekkaleikit ja saatiin napsittua ihan super ihania 4v. kuviakin! Niitä tosin esittelen vasta myöhemmin.











Kotona siis oltiin tiistaina illalla, purettiin tavarat ja suihkun jälkeen huomattiin Kevinin jalassa iso kova mustelma patti, jonka ympärillä meni vaaleanpunainen rinkula ja keskellä oli kaksi pistettä vierekkäin. Lähdettiin tietty sairaalaan, kun epäiltiin käärmeen puremaa. Vastassa oli joku kesäajan kandi, nuori mieslääkäri ja ihan tosissani odotin koko käynnin ajan, että milloin jostain piilosta tulee piilokameran väki sanomaan, että ei hätää vitsiä vitsiä, olette piilokamerassa!
Siis se lääkäri oli todella outo ja huvittava.. Heitti vitsiä eikä oikein osannut mistään mitään sanoa, kampitti Kevinin ja ihan tosissaan antoi lääkkeen TABLETTINA tuolle lapselle joka ei osaa edes puhua kunnolla. Iski nappula kipon ja vesimukin käteen ja sanoi ´´siitä huitase huivii niin helpottaa!`` Hetken katsoin nappulaa ja lääkäriä vähän epäuskoisena, että onko tosissaan, mutta oli hän. Eipä siinä tabletti väkisin kitusiin ja vettä päälle. Hyvä ettei Kevin tukehtunut/oksentanut kun ei olisi sitä suostunut ottaa, mutta joo, saatiin alas....
Siitä sitten kuulakärkikynä piirrustukset jalassa kotiin seurailemaan.
Lääke auttoi ja rinkula hävisi.

Keskiviikkona ja torstaina mulla oli kuvien läpikäynti urakka, pyykkäystä ja pakkausta ja Rasen kaverikin tuli käymään.
Niin, ja tietty PokeStop kierros, kun äiskä asuu niin syrjässä, että joutuu mennä hirveän kauas ennenkun löytyy yhtään mitään.
Kevin jaksoi tosi hyvin kahden tunnin kävely retken, kun sai välillä istahtaa odottamaan, että nappaan pokemonin!


Perjantaina aamulla taas lähdettiin ajamaan takaisin Kouvolaan viikonlopuksi.
Kevinille täytettiin kolme vuotta vanha pomppulinna ja se olikin onneksi vielä jopa ehjä! Siinä tuli pompittua koko viikonloppu.


Mulle oli varattu illaksi Iidalle taas hiusten lyhennys, että on sitten pehko ojennuksessa hetken, kun työtkin alkaa eikä ehdi ramppaamaan heti taas Kouvolaan. Tälläkertaa otettiinkin sitten vähän vielä lyhyemmäksi, kuin viimeksi.



Lauantaina Kävi Kevinin kummi moikkaamassa, poika ui uudessa uima-altaassa ja välillä kävi pomppimassa.
Illalla, kun Kevin oli nukkumassa, lähdettiin me äiskän kanssa rämpimään metsään pokemonin perässä, jota ei sitten edes saatu kiinni, äidin mies vaan pyäritteli päätään ja sanoi että ollaan ihan hulluja, kun tultiin takaisin metiköstä :D

Eilen tultiin illasta takaisin kotiin.
Nyt onkin alkanut jo Kevinin viimeinen kesälomaviikko ja mun toisiksiviimeinen. Äkkiä se loma taas meni, ja ehkä eniten harmittaa, että me ei tunnuttu ehtivän tehdä yhtään mitään..
Noh, tällä viikolla pitäisi testailla synttäreille kakkua, käydä teettämässä Kevinin 4v. kuvat ja pakata taas tarhareppu valmiiksi!

20.7.2016

Kirjoita niinkuin puhut

Bongasin yhdestä FB ryhmästä tällaisen aloituksen, missä oli kymmenen lausetta, jotka piti kirjoittaa uudelleen niin, kuin itse puhuessaan sanoisi. Aika hauska mielestäni ja päätinkin kirjoittaa omat versioni tänne.
Ensin tummennettuna esimerkki lause ja alla kursivoituna miten minä sen puhuessani sanoisin.

1. Äitini punainen mekko mahtuu myös minulle.
Äitin punanen mekko mahtuu mullekkii.

2. Tarvitsetko apua kirjoitustehtävässä, jonka maantiedon opettaja antoi?
Tarviitko apuu kirjotustehtävässä, minkä ope anto maantiedosta?

3. Hyvä on. Tehdään niinkuin sinä ehdotit.
Okei. Tehää niiku sä ehotit.

4. isäni äiti kertoi hakevansa meidät noin. 17.45
Mummi sano hakevasa meijät viistoista vaille kuus.

5. Matkustin helsinkiin linja-autolla, koska myöhästyin junasta.
Mä menin helsinkii bussilla, kun myöhästyin junasta.

6. Oletko nähnyt missään veljeni kadonnutta matkapuhelinta?
Ootko nähny missää mun veljen kadonnutta kännykkää?

7. Ostitko sen kauniin hameen, jonka näimme Hennes & Mauritzilla viime viikolla?
Ostitsä sen nätin hameen mikä nähtiin hoo et ämmällä viime viikol?

8. Minulla on kamala nälkä, voitaisiinko me mennä syömään ulos?
Mul on kauhee nälkä, voitasko mennä johonkii syömää?

9. Oletko jo kysynyt eilisen päivän kotitehtävät ystävältäsi?
Ootko jo kysyny sun kaverilta ne eilisen kotiläksyt?

10. Muista olla varovainen viikonloppureissullasi ja pidä matkapuhelin lähettyvilläsi.
Muista sit olla varovain viikonloppuna ja piä kännykkä lähellä.

MITEN TE SANOISITTE NUO LAUSEET?

15.7.2016

Puutarha viikko 15

Ei oikein enää jaksa pysyä mukana mikä viikko menossa, kun on jäänyt välistä niin monta..
Päätin kuitenkin tehdä tämän vielä, koska on tullut onnistumisia kasvatusten kanssa.

Mansikat nyt ei kyllä edelleenkään näytä yhtään erilaiselta ja alan vähän epäillä, että niistä ei kyllä satoa saadakkaan. Uudet mansikoiden siemenet eivät ole lähteneet edes kasvamaan. Ne kaipaavat varjoa, jota ei meidän parvekkeella oikein ole. Lisäksi ne tarvitsisi sellaisen loivan maan, josta ylimääräinen vesi valuisi, sekään ei tuossa ruukussa toteudu.

Tomaateista yksi taimi on kasvanut todella hyvin ja uskallan toivoa, että siitä saadaan vielä syksymmällä satoakin! Yksi hyvin alkuun lähtenyt taimi jähmetti kasvunsa, kun silloin viikkoja sitten tallasin sen päälle. Jännä, että se ei ole kuollut, mutta ei mihinkään kasvakkaan..
Iso taimi on nyt siis 11viikkoinen ja tuo kasvunsa pysäyttänyt on 12-13viikkoinen.


Pinaatit ja tillit teki jo satonsa ja koska me ei niitä oikeastaan edes käytetä, niin en laittanut niitä missään vaiheessa lisää kasvamaan ja nyt kun niiden aika oli jo ohi, kaivoin kukkivat varret pois.
Tilalle laitoin ihan testimielessä kaksi viikkoa sitten hernettä. Ja ne onkin jo ihan hyvin kasvanut, lähtivät vieläpä tosi nopsaa kasvamaan!

Persiljat ja Ruohosipulit on vielä syötäviä ja ovatkin oikein rehevänä. Ruohosipulia käytetäänkin eniten, joten laitoin sitäkin kaksi viikkoa sitten vielä lisää kasvamaan.


12 viikkoiset Malopit kasvaa vaan pituutta, kukkia ei näy, vaikka pitäisi kyllä!
Sen sijaan 15viikkoinen ja 11 viikkoinen Malvikit on molemmat tehnyt jo kukkia ja voi että ovatkin nättejä!

Malvikit 11vk

malvikki 15vk

Päivänsini jatkaa kiipeilyään ja sitä on saanut kieputella telineissä eestaas, kukkia ei vielä näy, mutta luulen, että ei tarvi kuin useamman aurinkoisen ja lämpösen päivän niin tulee!
Kranssi on myös tuuhea ja yllättävän korkea pensas kranssiksi ja se on tehnyt jo yhteensä neljät oranssit kukat.

Uusista kukista Petunian siemenet ei sitten lähtenyt kasvuun, mutta Orvokilla on pieniä 8viikkoisia taimia. En kyllä jaksa uskoa, että se ehtisi kukkia..