29.8.2016

liimakorva, kitarisaleikkaus ja korvien putkitus

Kevinillä oli ensimmäinen kunnon flunssa ja korvatulehdus, kun hän aloitti päiväkodin 2-vuotiaana ja muistaakseni keväällä oli sitten monta tulehdusta perkkäin. Kesälomalla tietenkin helpotti sairastelut ja taas 3-vuotiaana alkoi kierre, kun päiväkoti jatkui.
Yhdessä vaiheessa lääkäri jo sanoi, että nyt jos ei parane niin putkitetaan. Kas kummaa: parani.
Oli tulehdukseton jakso ja sitten taas kolme tulehdusta putkeen.
Viimeisin oli viime toukokuussa ja sen jäkitarkastukseen halusin yhdelle tietylle erittäin hyvälle Mehiläisen korva-nenä-nielulääkärille.

Ei ollut tulehdusta, mutta hän tutki tarkkaan ja totesi, että korvakäytävät on ihan liian ahtaat edelleen, vaikka ikää melkein 4-vuotta ja ahatuden vuoksi kertyy limaa, joka taas aiheuttaa kuulon alenemaa. Käski odottaa kesän ja mennä näytille uudelleen elokuussa.
Puheterapeuttimme sanoikin heti, että onneksi vihdoin tutkivat, sillä hänellä on ollut yksi hyvin samanlainen potilas, kuin Kevin ja sillä todettiin liimakorva, kun lapsen korvat putkitettiin, meni vain kuukausi ja oppi puhumaan kunnolla.

Noh, olin varaamassa tarkistusaikaa, mutta tuo lääkäri olikin lopettanut mehiläisessä, eikä löytynyt tietoja missä hän toimisi nykyään. Valittiin sitten toinen tykätty ja kehuttu saman erikoisosaamisen vanhempi lääkäri.

Lääkäri aika oli 15.8.16 ja lääkäri kyseli tarkkaan kaikki esitiedot ja mitä oltiin aiemman hoitaneen lääkärin kanssa puhuttu.
Hän tutki nenän, nielun ja korvat ja totesi, että oikea korva on parantunut, mutta vasen on selvä liimakorva edelleen.
Oli ehdottomasti sitä mieltä, että leikkaukseen mahdollisimman äkkiä: kitarisan leikkaus ja samalla putket molempiin korviin, koska molemmissa on kuitenkin ollut ongelmaa.

Leikkaus aika saatiin tasan kahden viikon päähän. 29.8.16 Töölön Mehiläiseen.
Sairaalalta tuli s-postilla esitietolomake täytettäväksi sekä tietoja leikkaukseen valmistautumiseen.
Lääkäri kysyi meidän vakuutuksesta ja laittoi minun puolesta sinne pyynnön maksusitoumuksesta, että minun ei tarvinut sinne ottaa yhteyttä. Vakuutusyhtiö laittoi minulle tekstarilla vahvistuksen maksusitoumuksesta.

Tänään meidän piti olla aamulla kymmeneltä sairaalalla, eilis illan jälkeen ei ollut saanut syödä eikä juoda yhtään mitään, mutta ei Kevin onneksi aamulla edes pyytänyt ruokaa eikä juomista.

Sairaalalla tuli hoitaja harjoittelijan kanssa kertomaan mitä tapahtuu ja luki esitietolomakkeemme ja teki tarkentavia kysymyksiä. Antoi myöskin jo valmiiksi hoito-ohjeet, että voidaan ne lukea ja kysyä jos jotain epäselvää jää. Sitten hoitaja haki särkylääkettä nestemäisenä ruiskussa sekä esitteli happimaskia Kevinille. Hoitaja myös kysyi meiltä nimen, hetun ja mihin toimenpiteeseen ollaan tulossa ja tarkisti että meidän antamat tiedot täsmää hänen papereihinsa.

Sitten kävi leikkaava lääkäri tervehtimässä ja varmistamassa että kaikki on tietoisia mitä tehdään.
Sitten tuli vielä yksi hoitaja juttelemaan ja esittelemään happimaskia ja hän sitten vei meidät leikkaussaliin.

Salissa Kevin istui isänsä sylissä, minä juttelin ja näytin kirjasta kuvia vieressä ja hoitajat oli vieressä valmiina ja yksi piti happimaskia naamalla.
Keviniä vähän pelotti, mutta ei itkenyt. Hetken päästä tuli sellaisia nykimisiä/rimpuilulta tuntuvaa liikettä, mutta hoitajat sanoi, että ne on tässä kohtaa tahattomia liikkeitä, joita lapsi itse ei enää hallitse. Sitten mulle sanottiin, että voit varmaan sen kirjan laittaa pois, ei lapsi enään ymmärrä mitä sille sanotaan tai näytetään. Oli kyllä pikkasen karmaisevaa se tyhjä katse ja hiljalleen veltostuva kroppa ja lopulta silmät vetäytyi ylöspäin.. Sitten hoitajat nosti Kevinin leikkauspöydälle ja me poistuttiin.

Toimenpiteet kesti vain puolituntia, mutta Keviniä nukutti sen jälkeen vielä vajaan tunnin.
Meille käytiin jossain vaiheessa sanomassa, että nukkuu yhä ja että meidät haetaan, kun poika herää.
Kun Kevin oli herännyt, meidät haettiin heti paikalle ja sain pidellä pientä tokkuraista sylissä kaikessa rauhassa. Hoitajat tarkkaili ja kyseli onko kaikki hyvin jne. Kevin itse totesi, että ´´pää pyörii lujaa`` :D
Heti hänelle tuotiin pillimehu ja mehujäänkin sai heti kun Kevin oli vähän tokentunut ja pyysi jätskiä.
Ekalla kerralla kun hän nousi ylös, ei jalat heti kantanutkaan, mutta ei siinä kauaa mennyt, kun oli jo oma itsensä.


Kevinin toipuessa minä kävin kassalla maksamassa omavastuun ja apteekissa hakemassa lääkärin määrämät särkylääkkeen ja tipat korviin (tilanne olikin ollut paljon pahempi, kuin lääkäri oli osannut edes kuvitella..) ja lisäksi kastumista estämään korvatulppia ja pannan.
Kun palasin niin saatiinkin jo lähteä kotiin, Kevin sai mukaansa kunniakirjan ja pikkuauton palkinnoksi. Eli heräämössä oltiin n. tunti.

Ei ollut pahoinvointia yhtään, vaikka siihen oltiin varauduttu ja eipä ole mitään kipujakaan valitellut.
Tämä päivä syödään kaikkea helposti nieltävää viileää, mutta huomenna saa jo syödä ihan normaalisti. Saikkua tuli tämän päivän lisäksi huominen ja ylihuominen.

Nyt vaan toivotaan, että putket pysyy hyvin paikoillaan ja puhekin alkaa sujua.
1-2 viikon sisällä pitää käydä putkien tarkistuksessa ja sitten 3kk välein.

1 kommentti:

  1. Anonyymi31.8.16

    Kiva kun pääsitte leikkaukseen, toivottavasti siitä on apua! Reipas pikku potilas ollu :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♥