28.11.2016

Yksin lapsen kanssa

Meinasin ensin kirjoittaa otsikoksi ´´Arki yksinhuoltajana``, mutta jottei kukaan rykäise sitä palkokasvia sieraimiinsa samantien, päätin hieman lieventää otsikkoa.

Niinpä tähän alkuun voisikin miettiä, milloin voi käyttää nimitystä yksinhuoltaja?
•Silloin, kun isä on reissuhommissa tai armeijassa?
-Ei mielestäni, koska hän on kuitenkin tulossa takaisin ja toivonmukaan edes henkisesti tukena, vaikka ajoittain onkin fyysisesti hieman kaukana.

•Silloin, kun on erottu, mutta etävanhempi on silti ihan yhtä paljon lapsen elämässä mukana kuin lähivanhempikin ja ottaa saman vastuun ja taakan harteilleen?
- Ei, niin kauan, kun yhteishuoltajuus toteutuu käytännössäkin ja vanhemmat on tasavertaisia, ei voi mielestäni puhua yksinhuoltajuudesta.

•Silloin, kun on erottu, mutta etävanhempi tapaa lastaan, paperilla lukee yhteishuoltajuus, mutta käytännössä lähivanhempi hoitaa kaiken yksin?
- Kyllä, mielestäni jo silloin, kun toinen vanhemmista hoitaa käytännössä kaiken yksin,ja etävanhempi vain silloin tällöin tapaa lasta, voidaan puhua yksinhuoltajasta. Minun mielestä se paperin pala, jossa lukee ´´yhteishuoltajuus`` ei tee toisesta automaattisesti huoltajaa, vaikka niin tietenkin PITÄISI olla...

•Silloin, kun on erottu, mutta etävanhempi ei tapaa lastaan, paperilla lukee yhteishuoltajuus?
- Ehdottomasti kyllä, jos ei toista vanhempaa ole kuvioissa millään tapaa, on yksi lysti mitä paperin palassa lukee.

• Vai vasta silloin, kun on erottu ja kirjoitettu paperi, jossa lukee: yksinhuoltajuus ja lähivanhempi hoitaa käytännössä asiat yksin?
-...No viimeistään silloin. Mutta edelleenkään, en pidä sellaisia vanhempia huoltajana, jotka eivät kuitenkaan pistä tikkua ristiin hoitaakseen lapsen asioita.

Miten te ajattelette tästä asiasta?
Olisi kiva kuulla muidenkin näkemyksiä!


Miten yksinhuoltajan arki eroaa ydinperheen arjesta?
(Huomautan tähän väliin, että nämähän on vain minun näkemyksiä omien kokemuksien ja tuntemusteni pohjalta)

• oma aika on silloin, kun lapsi nukkuu, tai silloin harvoin, kun hän on hoidossa tai etävanhemmalla.
Ei pysty sanoa kellekkään, että nyt tarvitsen omaa aikaa ja lähteä johonkin. Ei ole sitä jolle sen voisi sanoa ja jonka vastuulle sen lapsen voisi jättää juuri silloin kun tarve vaatii.

• Lapsen päivähoitoajat on pitkiä, koska se olet sinä yksin, joka hänet vie sekä hakee, jos menen töihin 6.15, on lapsi vietävä tasan kello kuusi hoitoon, kun ennen sen olisi tehnyt lapsen isä kello seitsemän.
Lisäksi vielä se, että mikäli lapsi sairastuu, joudut hyvin todennäköisesti ottamaan palkattomia päiviä ellei viikonloppu osu pelastamaan, koska ei ole ketään jonka kanssa vaihtaa sairaanlapsenhoitopäiviä (3 pv mulla ja 3 toisella).

• Arkena aika loppuu oikeasti kesken, sillä joudut yksin hoitamaan lapsen, tekemään ruuan, huoltamaan kodin, käymään kaupassa. Illalla töiden jälkeen on kuitenkin vain se 3tuntia aikaa ennen nukkumaan menoa.

• Kuuntelet yksin kaiken kiukuttelun, et voi tökätä toista ja sanoa ´´hei sun vuoro``.
Ei, se on aina vain ja ainoastaan sinun vuoro. Pakko jaksaa vaikka ei enää jaksaisi.
Lisäksi mikäli tilanne on jollain tapaa onnellinen ja etävanhempi tapaa lastaan joskus, saat kuunnella extra määrän kiukuttelua, kun lapsi palaa viikonlopun jäljiltä luoksesi.
Hän ei ole koko viikonloppuna viitsinyt kiukutella, koska tapaa toista vanhempaansa harvemmin, usein kuulee myös ettei etävanhemman luona ole niin tiukkoja sääntöjä tai jopa kuria ollenkaan. No, riemuhan siinä repeää kun joutuu taas takaisin arkeen sen tyhmän mäkättävän lähivanhemman luokse, jolla on aina kiirekin.

• Suosittelen miettimään valmiiksi vastauksia kiperiin kysymyksiin, kuten
´´missä isi on?`` ´´...Miksi?``
´´milloin isi tulee?`` ´´...Miksi?``

´´milloin isi hakee?`` ´´nii milloin?`` ´´..miksi?``
´´milloin isi leikkii?`` ´´..miksi?``

Kysymys MIKSI on jokaisen perässä, koska se on meillä hyvinkin tuttu, sillä minä en vielä keksinyt hyviä valmiita vastauksia, vaan olen tyytynyt vastaamaan, että isi on toisessa kodissa ja loppuihin, etten valitettavasti tiedä. MIKSI.
• Valmistaudu myöskin pitämään hermosi ja kielesi kurissa ja harjoittele hyvä tekohymy naamallesi.
Sillä edeltävän kohdan lopussa voi hyvinkin omassa päässäsi olla erittäin selvä vastaus lapsen kysymyksiin, mutta se ei ehkä ole se, jonka lapsi haluaisi kuulla omasta rakkaasta toisesta vanhemmastaan. Muista aina, että vaikka etävanhempi olisi kuinka pataluha luuseri ja haluaisit kirota hänet alimpaan helvettiin, et saa sitä näyttää etkä kertoa lapselle, lapsi on syytön tilanteeseen eikä ymmärrä asioita vielä.
Voin kertoa, että minunkin kiukkuni on monesti purkautunut itkuna, jonka olen valheellisesti selittänyt lapselle ´´nii kun äitilläkin on ikävä`` -ei ole, äiti ei vain haluaisi aina vastata en tiedä, eikä äiti voi vetää itkupotkuraivareita ja haukkua toista pystyyn kirosanojen saattelemana.

• Mikäli joskus ydinperheen aikana sinulla oli tilanne, jossa myös toinen vanhempi hoiti lapseen liittyviä asioita, kannattaa totutella siihen, että yksinhuoltajana varaat neuvolat, lääkärit, hammaslääkärit, haet hoitopaikan, eskaripaikan sekä koulupaikan todennäköisemmin yksin, käyt vanhempainillat sekä erilaiset palaverit yksin.
Itse ´´onneksi`` ehdin tottua tähän kohtaan jo alusta alkaen.
Mikäli kuitenkin siinä paperin palassa lukee ´´yhteishuoltajuus`` saat soitella sen etävanhemman perään ja ruinata allekirjoitusta milloin mihinkin paperiin. Mikäli sulle on osunut ihana exä, hän päättää vielä viivytellä kirjoitustensa kanssa ja saat selitellä erinäisiin paikkoihin, miksi et vieläkään voi palauttaa sitä paperia. Tai sen samaisen ihanan exän takia, voit unohtaa kivan lomamatkan, koska et saa passia toisen kiusanteon takia.

• Kun sulla on rankkaa, sulla ei kuitenkaan ole ketään joka olisi kokenut saman arjen kanssasi, joka ymmärtäisi sinua ja jonka kainaloon voisit käpertyä lievittämään kiukkua iltasella lapsen mentyä nukkumaan. Toivottavasti sulla on silloin yhtä mahtavia ystäviä ja perhe, kuin minulla, joille voit soittaa ja purkaa oloasi ja ajatuksiasi.


Huomioikaahan, että nämä kohdat on kirjoitettu oletuksena tosiaan se yksinhuoltajuus, johon ei minun mielessä kuulu se tilanne, jossa myös etävanhempi hoitaa asioita ja on aktiivisesti lapsen elämässä mukana.

Kertokaahan toki tästäkin omia kokemuksia?
Ja mikäli joku luki loppuun asti, Olisiko kiva saada uusi päivä kuvina -postaus, nyt kun meidän perhekuvio on muuttunut?

10 kommenttia:

  1. Anonyymi28.11.16

    Voimahali sinne!! Hurjasti tsemppiä arkeen, olet niin paljon kypsempi kun se toinen osapuoli, joka ei kasvanut aikuiseksi. Ole ylpeä itsestäsi. Kevin on onnellinen, kun on saanut sinunlaisesi äidin! :) ja päivä kuvina -postaus kiinnostaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, parhaani yritän! :)

      Hyvä, pistän toteutukseen mahdollisimman pian! :)

      Poista
  2. Anonyymi28.11.16

    Yhdyn edelliseen kommentoijaan. Ihan samaa mieltä.
    Päivä kuvina ois kyllä kiva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toteutan postauksen mahdollisimman pian, niitä on aina kiva tehdä, vaikkakin ne työllistää aikalailla :)

      Poista
  3. Anonyymi30.11.16

    Päivä kuvina -postaukset on kivoja :) Yksinhuoltajuusasiasta en osaa sanoa muuta kuin että tsemppiä sulle ja Kevinille!

    VastaaPoista
  4. Anonyymi6.12.16

    Miellän itseni yksinhuoltajaksi. Paperilla meillä on yhteishuoltajuus, mutta etävanhempi tapaa lapsia satunnaisesti eikä osallistu mihinkään asioiden hoitoon. Käytännössä siis yksinhuoltaja, vaikka virallisesti en olekaan.

    Miksi-kysymykset on tuttuja, eikä niihin ole aina helppo vastata.. Mut lapsen tasoisesti, asiallisesti ja toista vanhempaa mollaamatta yritän kysymyksiin vastata.

    Tsemppiä ja jaksamista arkeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin sinulle! :)

      Poista
  5. Mulla on nyt vähän vajaa 5 kk ikäinen poika, ja se sama melkein 5 kk ollaan oltu ihan kahdestaan. Ei mitään kokemusta siis siitä, että olis joku jolla on sama velvollisuus olla lapsen kanssa. Aina joutuu kysymään ehtiikö tai viitsiikö joku hoitaa, mutta kenelläkään muulla ei ole velvollisuutta ja aina tuntuu että häiritsee muita kun pyytää apua. Samaan aikaan aina sillontällön lapsen isä muistuttaa kuinka lapsi on "isin poika" tai kuinka "isillä on vähän kiire"..Niin kiire että on nähnyt lastaan noin yhden tunnin tämän elinaikana :D ... Jos etävanhempi on lapsen kanssa esim tunnin sillontällön tai joskus vaan tekee lapsen kanssa jotain kivaa, niin kyllä, voi puhua yksinhuoltajasta. Rankkaa on, mutta "parempi yksin kun huonon miehen kanssa" ;) voimia sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhoh, onko meillä jääny vähä yhteydenpito vähälle kun en tienny tämmöstä asiaa! :o Herttinen, paljon onnea ´´hieman`` myöhässä jälkikasvusta! :D

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥