29.6.2018

RV 30+0

Täällä ollaan jälleen väsymyksen kourissa! Kuluneet 2viikkoa on ollut aika samanlainen olo, kuin alkuraskaudessa: mitään ei jaksaisi tehdä, väsyttää, kiukuttaa, päikkäreitä voisi nukkua koko päivän tai edes maata koomassa sohvan nurkassa, aamut on aivan kamalia kun ei oikeasti vaan kykene.
Hemoglobiini oli noussut takaisin mun normaaliin raudalla ja jatkan sen syöntiä, koska tiedän sen muuten romahtavan uudelleen. Kilpirauhasarvojenkin pitäisi olla ok.
Ehkä se on myös nuo helteet tässä tilassa mikä lisää väsymyksen maksimaaliseksi.
Juuri naurettiin äitini kanssa, että on se kumma, että tämmöinen kunnon hellekesä tulee silloin kun mä oon raskaana. Viimeksi 2012 kesä- ja heinäkuu oli aivan älyttömän kuuma ja odotin Keviniä ja nyt on taas järkyttävät helteet, mutta tuossa välissä sai vaan joka ikinen kesä valittaa sitä, kuinka kesälläkin on neljä vuodenaikaa ja hellepäiviä on vaan pari siellä täällä.


Närästys edelleen aika rajua, mutta rennie onneksi vielä tehoaa. Uutena ongelmana öihin on saapunut refluksi. En siis pysty nukkumaan makuuasennossa, koska herään siihen, että oksennus nousee suuhun ja nenään. Niinpä olen joutunut nukkumaan sohvalla melko istuvassa asennossa, ja koska selällään ei pysty olla niin vielä kyljellään siinä ns. ylämäessä, voin kertoa että on paikat jumissa!



Muuten mennään aika samoilla mitä tähänkin asti: kamala turvotus, sormet puutuu, kuuma, jano, hermo todella tiukassa, suonenvedot jos unohtaa magnesiumin, vessassa ravaamiset, jalat ja selkä vaatii aikansa vetreytyä levon jäljiltä, kivuttomia supistuksia ja hengästyn todella helposti - itseasiassa sohvalta nouseminen tuntuu maratonilta.
Paineen tunne aivan alavatsalla palasi, se pysyikin poissa peräti n. 7viikkoa.
Olo on myös todella täysi ja raajoja muljuaa välillä ihan joka puolella; kyljissä, aivan rintojen alla, aivan alhaalla ja navan alla... Liikkeet ovat myös alkaneet ihan sattua ja tuntua tosi inhottavilta.



Eilen käytiin vihdoin ostamassa tuplarattaat: Mountain Buggy Duet 3.0 ja niihin vaunukopat, mutta niitä ei ollut varastossa joten ovat tilauksessa. Joten vauvojen tarvikepostaus odottelee yhä...



Tiistaina meillä on neuvola ja siellä isyydentunnustus ja sen jälkeen vielä synnytyspelkopoli käynti ja kahden viikon päästä taas lääkäri.
Vähiin alkaa viikot käymään, jotenkin hurjaa ajatella, että nää tyypit voi syntyä milloin vaan eikä se olisi yhtään ihmeellistä näin kaksosraskaudessa. Oma toiveeni/tavoitteeni olisi kuitenkin päästä sinne 36-37 viikoille eikä onneksi vielä olekaan mitään mikä viittaisi heidän vielä kiirehtivän ulos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ♥